Beyond neon lights: An urban examination of Night City (of the video game Cyberpunk 2077)
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024
Department
Major/Subject
Pelisuunnittelu ja pelinkehittäminen
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
en
Pages
119
Series
Abstract
Cyberpunk 2077 is one of the most noteworthy video games produced in the 21st century, particularly in its creation of the metropolis-like urban landscape, Night City. This digital realm serves as a cautionary tale of unchecked corporate power and technological overreach, where the urban environment mirrors a dystopian future. The goal of this thesis is to investigate the facets of the city’s architectural and spatial organizations, at how different spaces reinforce and subvert the oppressive conditions; to analyze how the built environment can both exasperate and relieve the mental toll of living in a cyberpunk dystopia. This thesis explores the complex relationships between architecture, space, power and resistance within Night City. By adopting the perspective of a street-level observer, the thesis examines how the city’s urban design portrays oppressive spaces as well as non-oppressive spaces. Through a critical analysis of oppressive spaces, as exemplified by the city's imposing architecture, overwhelming scale, and limited public realm, the thesis illuminates how these elements contribute to a sense of alienation and control. In contrast, the research also focuses on identifying and analyzing the linkage between potential counter-spaces to this oppression, and heterotopias. Drawing on the work of Michel Foucault, the study investigates how these alternative spaces challenge dominant power structures and offer opportunities for agency and community formation. By examining the physical characteristics, social dynamics, and cultural significance of heterotopias, the thesis argues that at least in the world of Night City, heterotopic sites do not properly function as counter-spaces, but they nevertheless are essential in providing Night City with spaces that alleviate from the atmosphere of oppression. The thesis concludes that while heterotopias may not function as counter-spaces in Night City, this is attributed to the power dynamics of the city itself which by the point of the author playing the game, has hyper-escalated to an insurmountable point. Heterotopias in the Night City setting are shown to correlate with a positive production of space that centers around a human element as opposed to the dominant urbanity that is designed around a corporate element. Heterotopias are shown to be romanticized places, and passive escapes. Ultimately, Night City is an environment that has already been devoured by oppressive architecture. To an urban designer, this case study outlines what to avoid and the potentials of enabling heterotopias to occur.Cyberpunk 2077, on, ilman epäilyksiä, yksi varteenotettavimmista videopeleistä joita on tuotettu viime vuosina, varsinkin ottaen huomioon sen jättimäisen kaupunkiympäristön, Night Cityn. Tämä virtuaaliympäristö on luotu muistuttamaan pelaajia ei-hallitun kaupallistumisen ja siihen liittyvän vallan keskittymisen ankarista seurauksista kaupunkikuvaan sekä tilakokemuksiin. Tämän diplomityön päämäärä on tutkia tätä dystooppista ympäristöä, ja miten eri kaupunkisuunnitteelliset ratkaisut saattavat joko pahentaa tai lieventää urbaanissa dystopiassa elämisen henkisiä taakkoja. Tämä maisterityö kuvaa monimutkaista asetelmaa ja suhdetta, joka vallitsee arkkitehtuurin, tilan, vallan ja vastaäänien välillä. Tutkimalla kaupunkia jalankulkijan näkökulmasta saavutetaan yhtaikaa näkemyksiä oppressivisiin sorron tiloihin, sekä harvinaisesti ei-sortaviin tiloihin. Kriittisen silmän kautta, joka puhkaisee Night Cityn liian korkeat kerrosalat, ahtaat ja sekavat kadut, ja hyvien julkisten tilojen puuteen, saavutetaan kokonaisvaltainen kuva kaupungista, joka pyrkii eristämään asukkinsa ja kaikin tavoin kiristämään otettaan sen sosiaalisesta miljööstä. Toisessa mielessä, teesi myös käsittelee mahdollisten vastatilojen yhdistämistä heterotopian käsitteeseen. Hyödyntäen Michel Foucaultia keskeisenä lähteenä, työni pohtii miten nämä erikoiset paikat voivat haastaa vallitsevia valtarakenteita, ja voimaannuttaa kaupunkilaisia ja tarjota heille mahdollisuuksia yhteisön luomiseen. Tukimalla niiden fyysisiä ominaisuuksia, sosiaalista rakennetta sekä kulttuurillista vaikutusta fiktiomaailman sisällä, havahdumme siihen että heterotopiat eivät ole kovin efektiivisiä suorien vastatilojen tuojina. Ne siitä huolimatta toimivat paikkoina jotka hellittävät sortovallan otteesta, vaikkakin asettumatta suoraan oppressiota vastaan. Johtopäätöksissä todetaan, että vaikka heterotopiat eivät luo oikeita vastatiloja, se kohtuu peräti kaupungin hyperkiihdyttyneestä dystopiakontekstista. Siinä vaiheessa, kun Night Cityn oireet ovat jo tässä pisteessä, ovat sorron tunne-elämykset jo päihittämättömiä. Verrattuna vallitsevaan arkkitehtuuriin, joka on kauppa-ja jättiyrityspainotteista, heterotooppiset paikat keskittyvät pienempään ihmiselementtiin, joka mahdollistaa ainakin joidenkin positiivisten paikkojen luonnin liki toivottomassa ympäristössä. Vaikkakin Night City on loppujen lopuksi jo hukkunut oman sortonsa alle, heterotopioissa todistetaan arvoa urbaanina konseptina niiden potentiaaleissa aikaansaada haikeita ja eskapistisiä tiloja. Tämän työn arvo kaupunkisuunnittelijalle piilee sorron suunnitteluilmiöiden alleviivaamisessa, sekä heterotooppisten paikkojen kehitysmahdollistamisen korostamisessa.Description
Supervisor
Krokfors, KarinThesis advisor
Pääkkönen, JereKeywords
urban design, urban space, oppressive urbanity, heterotopias, Michel Foucault, game city, Night City