Uudelleenluonnehdinnan kielto yleisenä vero-oikeudellisena periaatteena

Thumbnail Image

Files

master_Ypyä_Antti_2022.pdf (947.88 KB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2022

Department

Laskentatoimen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Yritysjuridiikka

Language

fi

Pages

90 + 10

Series

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko korkeimman hallinto-oikeuden työpanososinkoa ja siirtohinnoittelua koskevista ratkaisuista ilmenevää uudelleenluonnehdinnan kieltoa mahdollista yleistää siten, että tämä periaate voitaisiin katsoa olevan yleinen, kaikkea verotusmenettelyä koskeva oikeusperiaate. Tätä arvioidaan vertailemalla eräiden muiden korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteluja niihin ratkaisuihin, joissa uudelleenluonnehdinnan kielto on ilmaistu selvemmin. Tutkimuksen kohteena on erityisesti se korkeimman hallinto-oikeuden perustelu, jonka mukaan toimenpiteen yksityisoikeudellinen luonne voidaan sivuuttaa vain silloin, jos tämä menettely perustuu nimenomaiseen ja selkeään lain määräykseen. Tutkittavana on siten kysymys siitä, voidaanko toimenpide luonnehtia uudelleen ilman veronkiertosäännöksen soveltamista siitä huolimatta, että veronkiertosäännös asiallisesti sopisi kysymykseen. Tutkielma on oikeusteoreettinen ja siinä sovelletaan oikeusdogmaattiselle tutkimukselle tyypillisiä tutkimusmetodeja. Lähdeaineistona ovat kotimainen lainsäädäntö ja sen lainvalmisteluaineisto, oikeuskäytäntö, sekä jossain määrin Euroopan unionin perussopimukset, soveltuva sekundäärinen unionin lainsäädäntö, sekä EUT:n ratkaisukäytäntö. Tutkielmassa havaitaan, että toimenpiteen yksityisoikeudellinen luonne on kotimaisessa verotuskäytännössä voitu useissa tapauksissa sivuuttaa ja luonnehtia toimenpide uudelleen verotusta toimitettaessa ilman, että tässä on sovellettu veronkierto- ja muuta vastaavaa säännöstä. Erityisen selvästi tämä ilmenee palkan ja työkorvauksen välistä rajanvetoa linjaavissa tapauksissa. Korkeimman hallinto-oikeuden uudelleenluonnehdintaa koskevat perustelut vaikuttavat tämän johdosta kasuistisilta ja herää kysymys ratkaisujen tendenssimäisyydestä ja lainmuutokseen tähtäävästä motiivista. Johtopäätöksinä esitetään, että vero-oikeudelle tyypillisestä korostetusta lakisidonnaisuuden vaatimuksesta johtuu se, että verotuksen on perustuttava kansalliseen lainsäädäntöön. Huolimatta korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen kasuistisuudesta, on niistä ilmenevä veronmaksajan toiminnanjärjestelyautonomian kunnioittaminen keskeinen osa vero-oikeutta, eikä harkintaverotuksen voida katsoa kuuluvan oikeusjärjestykseemme. Laaja-alainen veronkiertosäännös mahdollistaa sen käyttämisen hyvin monen tyyppisissä verotustilanteissa, eikä siten ole perusteltua sallia menettelyä, jossa aineellisia verosäännöksiä sovelletaan toimenpiteen yksityisoikeudellisen luonteen ohittamiseksi ilman veronkiertosäännöksen soveltamista. Tällöin uudelleenluonnehdinta suoritetaan nimittäin ilman veronkiertosäännökseen sisältyvää veronsaajan näyttötaakkaan perustuvaa veronmaksajan oikeussuojamekanismia.

The Supreme Administrative Court of Finland (SACF) has published a number of rulings relating to labor input based dividend and transfer pricing. The common denominator of these decisions is the view that recharacterization of the civil law form of a transaction or agreement in taxation procedure is not possible without the support of a specific provision of the law that is explicit and clear. These rulings are analyzed in this thesis to find out whether it is possible generalize this concept of prohibition of recharacterization so that this principle could be considered a general legal principle for all taxation procedures. This is assessed by comparing the reasoning of other decisions of the SACF with the previous rulings where the concept is expressed more clearly. The subject of the study is especially the reasoning of the SACF. The research question therefore is whether the private law form of a legal action can be recharacterized without the application of tax evasion provisions, despite the fact that tax evasion provisions would fit the situation. This thesis is legal theoretical and therefore the applied research methods are typical for legal dogmatic research. The source material is domestic legislation and its preparatory material, case law, and to some extent the founding treaties of the European Union, the applicable secondary legislation of the Union, and the ruling practice of the European Court of Justice. The study reveals that the private law nature of a legal action has been ignored in several cases handled by the SACF without the application of tax evasion provisions or similar specific norms. It seems that the prevailing legal practice would allow recharacterization based on substantive provisions. This is especially clear in cases defining whether the received compensation is salary or business income. As a result, the arguments given by the SACF regarding the prohibition of recharacterization seem casuistic, and the motivation behind them could relate to the need of new legislation. As conclusions, it is presented that taxation must be based on national legislation, which stems from the emphasized rule of law nature of tax law. Regardless of the casuistic nature of the SACF's reasoning, the respect for the tax payer's organizational autonomy is central in tax law and discretionary and unpredictable taxation cannot be considered part of our legal order. The wide-ranging tax evasion provisions enables them to be used in various taxation situations. It therefore cannot be justified to allow a procedure whereby substantive tax provisions are applied to bypass the private nature of the action without applying the tax evasion provisions. Should this be the case, the recharacterization would be carried out without the application of the taxpayer's legal protection mechanisms of the tax evasion provisions, namely the tax collectors’ burden of proof.

Description

Thesis advisor

Pankakoski, Katriina

Keywords

uudelleenluonnehdinta, uudelleenkarakterisointi, veronkierto, verotusmenettely, legaliteettiperiaate

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202210306276

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ