Semi-alkalisen keittomenetelmän optimointi

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark TKK

Date

Major/Subject

Mcode

Puu-23

Degree programme

Language

fi

Pages

v + 56

Series

Abstract

Työn tavoitteena oli selvittää semi-alkalisen sulfiittikuitulinjan mahdollisuuksia tuotannon nostoon keittoliuoksen koostumuksen ja keittoajan optimoinnilla. Työssä tutkittiin natriumsulfiittia sisältävän perusliuoksen, valkolipeän, antrakinonin (AQ) ja keittoajan vaikutusta kappalukuun, saantoon ja rejektinmäärään. Kirjallisuuskatsauksessa tutustutaan neutraalisulfiitti-AQ-, alkalinen sulfiitti- ja mini-sulfidi-sulfiitti-AQ-keittomenetelmiin. Erityisesti katsauksessa käsitellään eri keittokemikaalien kuten sulfiitti-, sulfidi-, karbonaatti-, hydroksidi-ionien ja antrakinonin optimaalista annosta ja yhteisvaikutusta delignifiontiin. Koesuunnitelma tehtiin koesuunnitteluun ja tilastolliseen analysointiin tarkoitetulla Modde-ohjelmalla. Ohjelmalla analysoitiin myös koetulokset. Kokeet tehtiin TKK:n selluloosatekniikan laboratorion pakkokiertokeittimellä. Pieni annos valkolipeää perusliuoksen joukossa parantaa delingnifoitumista huomattavasti. Valkolipeällä on kuitenkin selkeä optimiannos, jos se ylitetään niin delignifioituminen huononee. Tämä tarkoittaa, että valkolipeän annosteluun ja tietyn perusliuos/valkolipeä suhteen vakioimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rejektin määrä kasvaa valkolipeä annoksen kasvaessa. Saanto on hyvä verrattuna sulfaatti- menetelmään, mutta huononee valkolipeä annoksen kasvaessa. Antrakinoni parantaa delignifioitumista 0,24 %-puusta saakka. Suurin hyöty saavutetaan kuitenkin antrakinonilisäyksellä 0-0,1%-puusta. Keittoajalla ei ole suurta merkitystä tutkitulla alueella.

Description

Supervisor

Tikka, Panu

Thesis advisor

Hiltunen, Harri

Other note

Citation