Aikaikkunan avoimuus sähköiselle liikenteelle - mahdollisuuksia Suomessa monitasoperspektiivistä tarkasteltuna

Thumbnail Image

Files

master_Kaasalainen_Taina_2017.pdf (7.86 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Perustieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2017-12-12

Department

Major/Subject

Information Networks

Mcode

SCI3047

Degree programme

Master’s Programme in Information Networks

Language

fi

Pages

113+13

Series

Abstract

Sähköautot näkyvät lehtien palstoilla, mutta eivät juurikaan Suomen kaduilla. Suomi on jäänyt sähköisen liikenteen kehitysmaaksi. Tämän työn tarkoituksena on luoda ajankohtainen näkymä sähköisen liikenteen tilanteeseen kansainvälisesti ja Suomessa. Työ nojautuu sosiotekniseen muutostutkimukseen, erityisesti monitasoperspektiiviin (multi-level perspective, MLP). Sen luomien mallien pohjalta luotiin työkalut, joiden avulla tilannekuvaa jäsenneltiin ja lopulta arvioitiin, onko mahdollisuuksien ikkuna avoinna sähköiselle liikenteelle kansainvälisesti ja Suomessa sekä miten liikenteen sähköistyminen voi muuttaa henkilöliikenteen sosioteknistä kokoonpanoa. Yhtenä tutkimuksen tuloksena luotiin näkymä siihen, miten sähköisen henkilöliikenteen sosiotekninen kokoonpano voisi rakentua Suomessa. Tutkimuksessa havaittiin, että hiilidioksidipäästöihin perustuvat auto- ja ajoneuvoverot sekä käyttövoimaveron alennus ovat muodostaneet ainoat sähköautonicheen kohdistuvat suojaavat toimenpiteet Suomessa 2007-2017. Vuosille 2018-2021 esitetty määräaikainen tuki sähköautojen hankintaan on hyvä alku, mutta ei riittävä toimenpide tekemään sähköautoista kilpailukykyisiä polttomoottoriautoihin verrattuna omistamisen kustannusten perusteella. Erilaisten tukimuotojen yhdistelmillä vaihtoehtoisten vähäpäästöisempien henkilöautojen omistamisen kustannukset alkavat lähestyä bensiiniautoja. Tässä työssä tarkasteltiin hankintatuen, sähköautojen käyttövoimaveron poiston ja ominaispäästöjen WLTP-mittaustavan oletettujen muutosten viemistä auto- ja ajoneuvoveroon sellaisenaan. Suomessa käytetyt auto- ja ajoneuvoverojen veroasteikot ovat vanhentuneita ottaen huomioon ensirekisteröityjen henkilöautojen päästötasojen kehitys ja toisaalta kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Niitä tulisi tarkistaa ottamaan paremmin huomioon päästötavoitteet. Viimeinen radikaali päätös ostamisen ja omistamisen verotuksessa sähköautoja suosivaan suuntaan on tehty 2010, kun sähköauton käyttövoimavero erotettiin dieselautoista. Se tuli voimaan vuonna 2013, jolloin ostamisesta ja omistamisesta kertyvät verot olivat teknologiariippumattomimpia ottaen huomioon eri käyttövoimien hinta markkinoilla. Vuoden 2013 jälkeen tehdyt inkrementaalit veromuutokset ovat heikentäneet sähköautojen asemaa bensiiniautoihin verrattuna. Ladattavien hybridien tukeminen verotuksen keinoin on lisääntynyt sekä bensiini- että sähköautoon verrattuna. Kunnianhimo asetetuissa tavoitteissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pitäisi jalkauttaa nykytilannetta paremmin nolla- ja pienipäästöisyyttä sekä vaihtoehtoisia käyttövoimia kannustaviksi keinoiksi. Ilman niitä sähköautojen yleistyminen Suomessa on lähes täysin riippuvainen kansainvälisellä tasolla tapahtuvasta kehityksestä ja näin se tapahtuu myöhemmin kuin muualla, missä valinta sähköautojen hyväksi on tehty. Sähköiseen henkilöliikenteeseen siirtyminen on laaja-alainen sosiotekninen muutos, jonka vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia ei tänä päivänä välttämättä edes tunnisteta. Sähköiseen liikenteeseen liittyvien niche-innovaatioiden kehittämisen, testaamisen ja kaupallistamisen kannalta olisi suotuisaa, jos Suomi olisi ympäristö, jossa sitä voisi tehdä. Tällä hetkellä Suomi antaa muille maille ja niiden yrityksille etumatkaa tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämiseksi. Monitasoperspektiivin teoriaan tutkimus tuo lisäarvoa muun muassa esittämällä pelkistetyn viitekehyksen, joka osoittautui toimivaksi tilanteissa, joissa tarkastellaan valitun nichen kamppailua vallitsevan toimintamallin muuttamiseksi useammalla tasolla, esimerkiksi kansainvälisesti ja kansallisesti. Myös mahdollisuuksien ikkunan avoimuuden tarkastelussa käytetty arviointi-ikkuna osoitti voimansa.

Electric cars are visible in the newspapers, but not in the streets of Finland. The purpose of this thesis is to create a view to the current situation relating to electric cars in international and national level. Thesis leans on the tradition of sociotechnical transition studies, especially multi-level perspective, MLP. Based on the perspectives and dimensions MLP offers, the tools were created for the purpose of analyzing whether the windows of opportunity are open for electro mobility or not. The focus was both on international level as it was on national level. One perspective in the study was to create a view for Finland, how the sociotechnical configuration in personal transportation could be changing by electrification. The more thorough analysis on national level were made by studying how changes in taxes relating to purchasing and owning the car have been changed since 2007 from the electric car point of view. Taxes included are value added tax, car tax after the first registration and vehicle tax (including base tax and tax on driving power). Comparisons with similarly equipped electric car (BEV), gasoline car (ICE) and plug-in hybrid car (PHEV) were calculated. In addition to that, total cost of ownership (TCO) to the users, was calculated with the current rates of taxes, with the newly introduced 2000€ incentive for purchasing the electric car and with hypothetical combined support package. The study reveals that the carbon emission based taxes have been the only support in Finland so far, which have created some kind of protection for the niches with more environmentally friendly driving power than the internal combustion engine offers. However, the impact is only narrowing the gap between BEV and ICE, which is due to the value added tax carried by the market pricing. Lately the gap has been widening again, because of the changes in taxation since 2013. PHEV has benefitted of those changes compared to BEV. The ambition in goals is high in Finland, but the implementation still lacks will, courage and means in order to act for regime shift to the low-carbon transportation. The decisions made according taxes and supportive elements has been incremental since 2010, when tax on driving power for BEV was separated from the one for diesel cars. New subsidy in purchasing offered to the consumers is a good start and important first signal, but not enough in order to make the electric car affordaple compared to ICE basing on the total cost of ownership. There is a need for new policy instruments and more powerful signals, which support the radical change needed from the electric car and electro mobility point of view. Otherwise, Finland will follow far behind of the current development and the possibilities the elektro mobility offers in a wide perspective. As an additional value to MLP, this study offers a simplified framework. It is usable in studying the pressures to the regime from different dimension of MLP in multiple levels (eg. International and national level) of interest with selected niche-innovation.

Description

Supervisor

Vartiainen, Matti

Thesis advisor

Haahtela, Tero

Keywords

sähköinen liikenne, sähköauto, monitasoperspektiivi, sosiotekninen siirtymä, muutospolku, muutoksen tutkiminen

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201712188231

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI