Biomimicry in architecture

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorReuter, Jenni
dc.contributor.authorNiemi, Satu
dc.contributor.departmentDepartment of Architectureen
dc.contributor.departmentArkkitehtuurin laitosfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorKotnik, Toni
dc.date.accessioned2017-06-13T07:08:51Z
dc.date.available2017-06-13T07:08:51Z
dc.date.issued2017
dc.description.abstractThis thesis provides one definition and interpretation of biomimicry and a review on how biomimicry could be used in architecture. This is done through a literary study and the analysis of chosen case examples. The case examples showcase the use of biomimicry in the design of building envelope solutions that respond to the changes in the environment by emulating different adaptive strategies found in plants. The thesis is in three parts: De ning biomimicry, Designing with biomimicry, and Case studies. In addition to the three parts, a summary with final thoughts will be given at the end. The first part of this thesis gives a brief overview of natural analogy in the history of Western architecture and design. Two types of sub- categories in the natural analogy are identified: the organic analogy and the biological analogy. The biological analogy can be further divided into anatomical, classificatory, ecological, evolutionary, and growth analogies in accordance with the way parallels are drawn from natural phenomena and the concepts of biology. Developments in architectural styles are illustrated with examples from architecture. In this thesis, biomimicry is de ned as mimicking nature by understanding and learning from the processes, materials, structures and systems found in nature, and utilising the results in comparable man-made designs, applications, methods or procedures to achieve more sustainable solutions to any given problem. Biomimetics is a direct predecessor of architectural biomimicry, and the terms are sometimes used interchangeably. In this thesis, the use of the term biomimicry denotes a broader scope of ventures than the ‘engineerability’ of biomimetics, with environmental and societal aspects. A biomimicry-driven approach to design includes the incorporation of biomimetic solutions to an array of problems, often technical. These solutions should enhance the environmental sustainability of the design and provide positive feedback to the systems the design is a part of. The problems to be solved with biomimicry at large need not be engineering problems, but in relation with architecture they most often are. The second part of this thesis further examines the concept of biomimicry in architecture and its de nition in the contemporary context and use of the word. In addition, an overview of how biomimicry can be used to tackle challenges in architecture is given. Furthermore, the value and relevancy of biomimicry is discussed along with criticism towards the subject. Based on different approaches to a biomimetic design process found in literature, the author formulates their own take on the process, which is then used as an aid in the analysis of case studies. The third part of this thesis is the analysis of case studies according to the context laid out in the first and second parts of the thesis. The cases are each studied based on the type of natural analogy used, how biomimicry presents itself in the design process, and what the relationship between biomimicry and their architectural expression is. Finally, as a conclusion to the work, the definition and potential of biomimicry as a design approach in architecture is summarised, along with possible shortcomings of the approach and some speculations about the future of biomimicry in architecture.en
dc.description.abstractTämä työ tarjoaa yhden määritelmän ja tulkinnan biomimiikasta (biomimicry), sekä ehdotuksia siitä, miten sitä voisi käyttää arkkitehtuurissa. Työ koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja esimerkkikohteiden analyysista. Esimerkkikohteet on valittu sen perusteella, miten niissä on käytetty kasvien sopeutumisstrategioita malleina ympäristöön reagoivan rakennuksen vaipan suunnittelussa. Työ koostuu kolmesta osasta: biomimiikan määrittely, biomiiminen suunnittelu ja esimerkkikohteiden analyysi. Lisäksi työn lopussa esitetään yhteenveto sisällöstä. Ensimmäinen osa sisältää lyhyen esittelyn siitä, minkälaisia analogioita esiintyy luonnon ja arkkitehtuurin välillä länsimaisen arkkitehtuuri- ja aatehistorian kontekstissa. Analogiat jaetaan tässä työssä kahteen pääkategoriaan: orgaaninen analogia ja biologinen analogia. Biologinen analogia pitää sisällään anatomisen, luokittelullisen, ekologisen, evoluutiollisen ja kasvuanalogian – nämä analogiat määrittyvät sen kautta, miten vertailua luonnon ilmiöihin ja biologian käsitteisiin tehdään. Biomimiikka sijoitetaan historialliseen ja ideologiseen kontekstiin asettamalla se kartalle arkkitehtuurityylien ja -ideologioiden kehityksen kanssa. Eri analogiatyyppejä esitellään tässä kontekstissa arkkitehtonisilla esimerkeillä. Tässä työssä biomimiikka määritellään sellaiseksi analyyttiseksi luonnon imitoimiseksi, jossa luonnossa esiintyvistä prosesseista, materiaaleista, rakenteista ja systeemeistä saatuja oppeja käytetään ihmisten suunnitelmissa, applikaatioissa, metodeissa tai prosesseissa kestävän kehityksen mukaisella tavalla. Biomimiikka on arkkitehtuuribiomimetiikan (architectural biomimetics) suora seuraaja, ja termejä käytetään joskus toistensa synonyymeinä. Tässä työssä termiä biomimiikka käytetään tarkoittamaan laajempaa alaa kuin termin biomimetiikka sisältämä vain teknisiin ratkaisuihin keskittyvä rajaus. Biomimiikka sisältää myös ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökantoja. Biomimiikkavetoinen lähestymistapa arkkitehtuurissa tarkoittaa biomimeettisten ratkaisujen käyttöä usein teknisten ongelmien ratkaisuun, mutta niin, että käytetyt ratkaisut ovat kestävän kehityksen mukaisia ja ympäristöään kunnioittavia. Työn toisessa osassa määritellään tarkemmin biomimiikka terminä nykykäytössään, sekä se, mitä se tarkoittaa arkkitehtuurin alalla. Lisäksi annetaan esimerkkejä biomimiikan mahdollisuuksista arkkitehtuurissa, sekä arvioidaan biomimiikan merkityksellisyyttä, hyötyjä ja lähestymistavan puutteita. Kirjallisuuskatsaukseen perustuen työssä muodostetaan ehdotus biomiimisesta suunnitteluprosessista arkkitehtuuria varten, jota käytetään hyödyksi esimerkkikohteiden analyysissa. Työn kolmas osa koostuu esimerkkikohteiden esittelystä ja analyysista. Kohteita tutkitaan niihin sisältyvien analogioiden, biomiimisen suunnitteluprosessin, sekä biomimiikan ja arkkitehtonisen ilmaisun välisen suhteen kannalta. Lopuksi esitetään tiivistelmänä biomimiikan määritelmä ja potentiaali arkkitehtuurissa, sekä lähestymistavan puutteet ja mahdollinen tulevaisuus.fi
dc.format.extent156
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/26644
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201706135238
dc.language.isoenen
dc.programmefi
dc.subject.keywordarchitectureen
dc.subject.keywordbiomimicryen
dc.subject.keywordbiomimeticsen
dc.subject.keywordbiomimetic designen
dc.subject.keywordbiomimic designen
dc.titleBiomimicry in architectureen
dc.titleBiomimiikka arkkitehtuurissafi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Niemi_Satu_2017.pdf
Size:
45.86 MB
Format:
Adobe Portable Document Format