Becoming an electrical engineer: a mixed methods study of electrical engineers' studies and career

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Electrical Engineering | Doctoral thesis (monograph) | Defence date: 2013-09-06
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2013
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
234
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 112/2013
Abstract
Engineers are regarded as analytic problem-solvers and experts in their specific technical fields. This substantive expertise is acquired during engineering studies, whereas personal and professional competences are largely adopted after graduation. The on-going changes in society require that such qualifications be learnt faster, and thereby technical universities need to ‘produce’ graduates with better qualifications for working life. Yet, there is not enough knowledge of how engineers gain the seeds in expertise and professional competences in higher engineering studies. Furthermore, universities need more research-based data on ways which professional competences could more effectively be integrated into the curriculum design. This research examines electrical engineers, their education and careers. In particular, it describes experiences that electrical engineers have gained from their studies, expertise, professional competences, and careers in working life. The data for the study were collected and analysed with a mixed methods approach. Quantitative data were collected by means of survey questionnaires. The first survey (N=99) was sent to engineers graduated from the Department of Electrical and Communications Engineering at Helsinki University of Technology. The students at the Department (N=120) whose studies had been delayed, comprised the sample in the second survey. Finally, 12 interviews of graduated electrical engineers were conducted and turned into narrative stories with a qualitative, narrative approach. The results show that a foundation in engineering knowledge is built during the university studies, when students in general adapt an engineering mindset and identity. Such learning draws from their scientific studies, for instance, in mathematics and physics. The findings suggest that the respondents in the surveys and in the narrative stories were generally satisfied with their studies at the Department. Still, they criticised mass lecturing and claimed that teaching should have been more interactive. They also expressed that students could be regarded more as individuals. The narrative stories reveal that electrical engineers in working life become experts but not necessarily in electrical engineering. They acquired new competences e.g. in financial management, HR, or budgeting, and currently manage a group of experts in their industry. The results indicate there is a need to enhance knowledge of pedagogies incorporating expertise and professional competencies more systematically into the engineering education.

Työelämässä diplomi-insinöörejä pidetään yleensä analyyttisinä ongelmanratkaisijoina ja asiantuntijoina omalla alallaan. Perinteisesti tähän liittyvä asiantuntemus ja ammatilliset kompetenssit on valtaosin opittu yliopistosta valmistumisen jälkeen. Yhteiskunnassa meneillään oleva muutos vaatii näiden oppimista ja omaksumista nopeammin. Tämä asettaa haasteen yliopistolle kouluttaa sellaisia insinöörejä, joilla jo valmistuessaan on paremmat valmiudet toimia asiantuntijana. Tekniikan alan yliopistoilla ei ole kuitenkaan tarpeeksi tietoa siitä miten opintojen aikana luodaan pohja asiantuntijuudelle ja ammatillisten kompetenssien kasvulle. Yliopistot tarvitsevat myös tutkimustietoa siitä miten asiantuntijuutta ja kompetensseja voidaan paremmin integroida opetussuunnitelmaan. Tämä väitöskirja tarkastelee sähköinsinöörejä, heidän opintojaan ja uraansa. Työ kuvaa erityisesti kokemuksia, joita insinööreillä oli opinnoistaan, asiantuntijuudestaan, ammatillisista kompetensseistaan ja urastaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin ja analysoitiin monimenetelmäotteella (a mixed methods approach). Kahdella kyselylomakkeella kerättiin kvantitatiivista aineistoa. Ensimmäinen lomake (N=99) lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun Sähkö- ja Tietoliikennetekniikan osastolta valmistuneille diplomi-insinööreille. Toisen kyselyn kohderyhmänä oli puolestaan Sähkö- ja Tietoliikennetekniikan opiskelijoita (N=120), joiden opinnot olivat viivästyneet. Lopuksi samalta osastolta valmistuneita diplomi-insinöörejä (12) haastateltiin ja haastatteluista tehtiin narratiiviset urakertomukset. Tulosten mukaan diplomi-insinöörin opinnoista saadaan hyvä tekniikan alan yleissivistys ja pohja. Lisäksi omaksutaan insinöörimäinen ajattelutapa. Tämä perustuu tutkinnon luonnontieteellisiin opintoihin, esimerkiksi matematiikkaan ja fysiikkaan. Tulosten mukaan kyselyihin vastanneet ja haastatellut olivat yleensä tyytyväisiä opintoihinsa Sähkö- ja Tietoliikennetekniikan osastolla. He antoivat kuitenkin palautetta siitä, että opetuksen (muun muassa massaluennot) olisi pitänyt olla vuorovaikutteisempaa ja opiskelijoita tulisi huomioida yksilöllisemmin. Narratiivisten kertomusten mukaan diplomi-insinööreistä tulee asiantuntijoita työelämässä, mutta ei välttämättä juuri sähkötekniikan alalla. He oppivat uusia työelämätaitoja esimerkiksi taloushallinnossa tai budjetoinnissa ja johtavat asiantuntijaorganisaatioita. Tulokset osoittavat tarvetta saada lisää tietoa siitä miten asiantuntijuutta ja ammatillisia kompetensseja systemaattisemmin integroidaan tekniikan alan opetukseen.
Description
Supervising professor
Sihvola, Ari, Professor, Aalto University, Finland
Thesis advisor
Ropo, Eero, Professor, University of Tampere, Finland
Keywords
engineering education, expertise, professional competencies, career, insinööriopetus, asiantuntijuus, ammatilliset kompetenssit, ura
Other note
Citation