Organizational diversity and industry evolution : the entry of modern biotechnology firms in Finland 1973-2006

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Doctoral thesis (monograph)
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2008-01-10
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
168
Series
Helsinki University of Technology, Institute of Strategy and International Business doctoral dissertation series, 2008/1
Abstract
Cooperative and competitive interrelationships are central to organization theory. Organizational ecology, and density-dependence theory in particular, investigates how large-scale institutional and competitive processes affect the entry of new organizations, and thus large-scale industry evolution. To date, existing ecological research has focused on populations of organizations that are relatively homogeneous with respect to their organizational form – often defined through salient product markets. However, some organizational forms are complex, thus resulting in heterogeneous populations, as exemplified by the biotechnology industry. Biotechnology firms hold a common technology base but operate at diverse product markets with different strategies and organizational forms. The present study investigates what implications such heterogeneity has on the mutualistic and competitive relationships within a population, and how this affects the predictions of density-dependent entry. The identity approach to organizational forms is used as a basis for conceptualizing complex forms as systems of hierarchically nested sub-forms. Hypotheses are derived regarding density-dependent entry in heterogeneous populations characterized by complex organizational forms. The hypotheses are tested with comprehensive data on the modern biotechnology industry in Finland in 1973-2006, including its twelve sub-forms and four intermediate clusters of sub-forms. All of the hypotheses receive full or partial support, depending on the system structure applied. A key finding of the study is that the systemic structure underlying the complex form of Finnish modern biotechnology has clear implications to the density-dependent processes of legitimation and competition. In other words, the sub-populations are not isolated from effects stemming from other sub-populations. In addition, it is found that the processes of legitimation operate on a broader scale than the processes of ecological competition. The present study contributes to organization theory by shedding additional light on (i) the mechanisms creating organizational diversity, (ii) how such diversity is structured, and (iii) what implications such diversity has on the large-scale mutualistic and competitive interdependencies between organizations. In particular, the study brings additional understanding on the levels at which mutualistic and competitive forces operate. For the domain of organizational ecology the study shows that the distinction between simple and complex organizational forms is meaningful, and demonstrates the analytical power of the identity and systems approaches. Density dependence theory is extended by proposing how legitimation and competition operate in settings with complex organizational forms. A key implication to policy-making is that the excessive focusing on a single sub-sector may have negative consequences on organizational entry. Government intervention and different forms of collective industrial action may also work to deliberately boost legitimizing effects and minimize unnecessary competitive constraints. Finally, management practice is advised to follow legitimized forms, to avoid low-legitimation-high-competition traps, and to promote the general legitimation of the field.

Organisaatioiden väliset yhteisölliset ja kilpailulliset vuorovaikutussuhteet ovat keskeisiä alueita organisaatiotutkimuksessa. Organisaatioekologia ja sen alla erityisesti tiheysriippuvuusteoria tarkastelevat, miten institutionaaliset ja kilpailulliset mekanismit vaikuttavat populaatiotasolla uusien yritysten ilmestymiseen tietylle toimialalle. Tällä on puolestaan vaikutuksia toimialan evoluutioon ja kasvuun. Tähän mennessä ekologiatutkimus on suurelta osin keskittynyt organisaatiopopulaatioihin, joiden taustalla oleva organisaatiomuoto on varsin homogeeninen. Populaatioiden määrittämisessä on usein käytetty helposti havaittavia tuotemarkkinoita (esim. autonvalmistajat). On kuitenkin olemassa ns. kompleksisia organisaatiomuotoja, joita vastaavat populaatiot ovat selvästi heterogeenisiä. Bioteknologiatoimiala on hyvä esimerkki. Bioteknologiayritysten taustalla on yhteinen teknologiapohja, mutta yritykset toimivat useilla tuotemarkkinoilla ja omaksuvat erilaisia organisaatiomuotoja ja strategioita. Käsillä oleva tutkimus selvittää, mitä vaikutuksia tällaisella monimuotoisuudella on yhteisöllisiin ja kilpailullisiin riippuvuussuhteisiin ja sitä kautta tiheysriippuvuusteorian mukaisiin ennusteisiin uusien organisaatioiden ilmestymistä koskien. Tutkimuksen analyyttinen viitekehys nojautuu organisaatiomuotojen identiteettiteoriaan. Kompleksisia organisaatiomuotoja lähestytään systeemisten rakenteiden kautta. Oletuksena on, että kompleksinen organisaatiomuoto koostuu hierarkkisesti järjestäytyneistä alamuodoista, joilla on päämuotoa yksinkertaisempi kollektiivinen identiteetti. Tiheysriippuvuusteoriaa sovelletaan yhteensopivaksi tällaisiin rakenteisiin, ja tämän pohjalta esitetään hypoteeseja liittyen uusien organisaatioiden ilmestymiseen heterogeenisissä populaatioissa. Hypoteeseja testataan aineistolla, joka kattaa koko modernin biotekniikkatoimialan Suomessa 1973-2006. Aineisto käsittää toimialan sisällä olevat 12 alapopulaatiota sekä neljä alapopulaatioiden klusteria. Kaikki esitetyt hypoteesit saavat aineiston pohjalta osittaisen tai täyden tuen. Tutkimuksen ensimmäinen päähavainto on, että kompleksisen organisaatiomuodon systeemisellä rakenteella on selvä vaikutus legitimaatio- ja kilpailuprosesseihin, ja näin ollen myös uusien yritysten ilmestymiseen. Muilla pääpopulaation alla olevilla alapopulaatioilla on vaikutuksia yksittäisen alapopulaation evoluutioon. Lisäksi havaitaan, että legitimoivat prosessit vaikuttavat laajemmalla tasolla kuin kilpailulliset. Organisaatiotutkimusta edistetään valaisemalla (i) millaiset mekanismit luovat organisaatioiden monimuotoisuutta, (ii) millaisia rakenteita tällaisen monimuotoisuuden taustalla on, ja (iii) mitä vaikutuksia tällä monimuotoisuudella on organisaatiopopulaatioiden evoluutioon. Tutkimus tuottaa lisätietoa erityisesti yhteisöllisten ja kilpailullisten vaikutusten ulottuvuudesta organisaatiokentissä. Organisaatioekologiaan liittyen osoitetaan, että yksinkertaisten ja kompleksisten organisaatiomuotojen erotteleminen on analyyttisessä mielessä järkevää. Tiheysriippuvuusteoriaa edistetään osoittamalla, miten organisaatioiden monimuotoisuus vaikuttaa legitimaatio- ja kilpailuprosesseihin. Tutkimuksella on implikaatioita myös valtiolliseen päätöksentekoon. Tulosten valossa on mahdollista, että liiallisella panosten kohdentamisella bioteknologia- ja vastaavien toimialojen tiettyyn yksittäiseen alasektoriin voi olla negatiivisia vaikutuksia uusien yritysten syntymiseen ja siten toimialan kehittymiseen. Valtiollinen interventio sekä kollektiivinen toiminta toimialan sisällä voivat kuitenkin edistää legitimoivia vaikutuksia ja minimoida tarpeettomia kilpailullisia rajoitteita. Lisäksi yritysjohdon suuntaan voidaan todeta, että yritysten kannattaa seurata legitimoituja organisaatiomuotoja, välttää alhaisen legitimaation ja korkean kilpailun asetelmia, sekä edistää toimialansa yleistä legitimointia.
Description
Keywords
organizational ecology, density-dependence, complex organizational forms, heterogeneous populations, organisaatioekologia, tiheysriippuvuus, kompleksiset organisaatiomuodot, heterogeeniset populaatiot
Other note
Citation
Permanent link to this item
https://urn.fi/urn:nbn:fi:tkk-011148