The aim of this study is to investigate the effect of using climate risk reporting according to TCFD guidelines on the interaction between the amount of audit work and the risk premium through audit fees. Previous literature has not directly investigated the topic, and previous research related to climate risks largely focuses more on studying its implementation, for example. In addition to the lack of previous research, the study is motivated by the increase in climate risk reporting, the support of various institutions for making reporting part of mandatory annual reporting, as well as the possible audit obligation for reported ESG information.
The sample used in the study consists of the 500 largest Australian listed companies from 2018-2019. The analysis is carried out with two regression models, where one examines the effect on audit fees, and the other comparingly examines effects on non-audit fees. In the regression models, variables found to work in general in previous research on audit fees are used, as well as the added variable of the presence of climate risk reporting.
Based on the results of the study, climate risk reporting in fiscal reporting is positively related to the amount of the audit fee. The connection is statistically significant, and no significant interactions were observed in the independent variables of the formed regression model, which could distort the result. In other words, executing the reporting would be connected to higher audit fees. Based on previous research, the result may be due to effects from two different directions. The first effect may be that in the auditors' risk assessments, extra reported information in company reporting may increase the auditors' perceived riskiness of the client, even though part of the literature suggests that an increase in transparency increases the impression of trustworthiness. Secondly, possible additional audit work can lead to an increase in the amount of audit work and increase the fee as a result of the amount of work performed.
In the case of auditors' fees for non-audit services, no statistically significant relationship between fees and climate risk reporting was observed. This can be explained by different factors behind the amount of invoicing for non-audit services, or the voluntary nature of ESG assurance, which is why its fees do not necessarily have a strong impact on the model yet.
The study shows that climate risk reporting, even as voluntary reporting for the time being, affects auditors' activities, at least when viewed through pricing. As climate risk reporting increases, studying and understanding its effects would also be useful from an audit perspective. When studying climate risks, several factors can affect relationships with audit work and risk assessments, so further research with more precise parameters would bring more clarity to the topic.Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia TCFD:n mukaisen ilmastoriskiraportoinnin käyttämisen vaikutusta tilintarkastustyön määrän ja riskipreemion yhteisvaikutukseen tilintarkastuspalkkioiden kautta. Aiempi kirjallisuus ei ole suoraan tutkinut aihetta, ja ilmastoriskeihin liittyvä aiempi tutkimus on laajalti keskittynyt enemmän esimerkiksi sen käyttöönoton tutkimiseen. Työtä motivoikin aiemman tutkimuksen puutteen lisäksi ilmastoriskiraportoinnin lisääntyminen, eri instituutioiden tuki raportoinnin ottamiselle osaksi pakollista tilikausiraportointia tulevaisuudessa, sekä mahdollinen tarkastuspakko raportoidulle ESG-informaatiolle.
Tutkimuksessa käytetty otos koostuu 500 suurimmasta Australialaisesta pörssilistatusta yhtiöstä vuosilta 2018-2019. Analyysi toteutetaan kahdella regressiomallilla, jossa toisella tarkastellaan vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin, ja toisella vertaillaan vastaavasti vaikutusta tilintarkastajien tarjoamien oheispalvelujen palkkioihin. Regressiomalleissa hyödynnetään aiemmassa tilintarkastuspalkkioiden tutkimuksessa yleisesti toimiviksi todettuja muuttujia, sekä lisättyä muuttujaa ilmastoriskiraportoinnin läsnäolosta.
Tutkimuksen tulosten perusteella ilmastoriskien raportointi tilikausiraportoinnissa on positiivisesti yhteydessä tilintarkastuspalkkion määrään. Yhteys on tilastollisesti merkittävä, sekä muodostetun regressiomallin itsenäisissä muuttujissa ei havaittu merkittäviä keskenäisvaikutuksia, mikä voisi vääristää tulosta. Eli raportoinnin toteuttaminen olisi yhteydessä korkeampiin tilintarkastuspalkkioihin. Aiemman tutkimuksen perusteella tulos voi johtua vaikutuksista kahdesta eri suunnasta. Ensimmäinen vaikutus voi olla, että tilintarkastajien riskiarvioissa ylimääräinen raportoitu tieto yritysten raportoinnissa voi nostaa tilintarkastajien kokemaa riskisyyttä asiakkaasta, vaikka osa kirjallisuudesta viittaisikin läpinäkyvyyden lisääntymisen lisäävän vaikutelmaa luotettavuudesta. Toiseksi mahdollinen ylimääräinen tarkastustyö voi johtaa tilintarkastustyön määrän kasvamiseen ja nostaa palkkiota tehdyn työn määrän kasvun seurauksena.
Tilintarkastajien oheispalvelujen palkkioiden tapauksessa tilastollisesti merkittävää suhdetta palkkioiden ja ilmastoriskiraportoinnin välillä ei havaittu. Tämän voi selittää esimerkiksi moninaisemmat tekijät oheispalveluiden laskutuksen määrän taustalla, tai ESG-varmennuksen vapaaehtoisuus, jonka takia sen palkkiot eivät välttämättä vaikuta vielä mallissa voimakkaasti.
Tutkimus osoittaa, että ilmastoriskiraportointi myös toistaiseksi vapaaehtoisena raportointina vaikuttaa tilintarkastajien toimintaan ainakin hinnoittelun kautta tarkasteltuna. Ilmastoriskiraportoinnin lisääntyessä sen vaikutusten tutkiminen ja ymmärtäminen olisi hyödyllistä myös tilintarkastuksen kannalta. Ilmastoriskejä tutkittaessa useat tekijät voivat vaikuttaa suhteisiin tilintarkastustyön ja riskiarvioiden kanssa, joten jatkotutkimus tarkemmilla parametreilla toisi lisäselkeyttä aiheeseen.
