Design-fiktion soveltaminen puettavan teknologian kehityksessä

Abstract

Tämä kandidaatintyö tutkii design-fiktion soveltamista jokapäiväisen puettavan teknologian kehityksessä. Design-fiktio on muotoilun työkaluja hyödyntävä menetelmä, jossa tutkitaan mahdollisia tulevaisuuksia. Lähtökohtana työlle ovat ennusteet, joiden mukaan puettavat teknologiat tulevat lähitulevaisuudessa kasvattamaan suosiotaan ja näkyvyyttään ihmisten arjessa. Tälle tutkimuskentälle tarvitaan kuitenkin myös epäennustavaa tutkimusta, mihin mielikuvituksellinen design-fiktio-menetelmä voi olla vastaus. Tässä työssä keskitytään design- fiktioon menetelmänä ja mielentilana, jossa olennaista on teknologian kehityksen mahdollisuudet ja riskit eikä suoranainen tuotekehitys.

Puettavan teknologian lisäksi työ rajautuu vuoden 2005 design-fiktion termin keksimisen jälkeisiin tutkimuksiin, joissa keskitytään design-fiktion soveltamiseen eikä tutkijoiden omaan kehykseen. Tämä kirjallisuuskatsaus tuo yhteen ja vertailee keskeisimpiä design-fiktion ja puettavan teknologian yhdistäviä tutkimusraportteja kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on tuottaa ymmärrystä siitä, miten design-fiktiota on sovellettu ja mitä hyötyjä siitä on ollut. Tuloksia vertaillaan design-fiktion pioneerien näkemyksiin ja muuhun tutkimuskirjallisuuteen. Tavoitteena on tähänastisten tutkimusten yhteen tuomisen lisäksi antaa suosituksia siihen, miten design-fiktiota voisi tulevissa tutkimuksissa hyödyntää.

Työn tulokset osoittavat, että design-fiktio-menetelmää on sovellettu sekä itse puettavan teknologian kehitykseen että erilaisten kulttuurillisten haasteiden tutkimiseen puettavaa teknologiaa hyödyntäen. Tulokset kertovat, että tutkimuksissa on luotu esimerkiksi tarinoita ja videoita, joissa tartuttavuuden varmistavat puettavan teknologian artefaktit. Tutkimukset ovat tavoitelleet keskustelun herättämistä ja uusien näkökulmien löytämistä osallistamalla tutkimusryhmän ulkopuolisia ihmisiä eri tavoin. Tutkimuksissa design-fiktio on tukenut monipuolista kommunikaatiota, haastanut nykypäivän paradigmoja sekä opettanut teknologian käyttäjien tarpeista mielikuvituksellisten projektien kautta.

Työn keskeinen johtopäätös on, että design-fiktio on hedelmällinen menetelmä yhteiskunnan epäkohtiin ja teknologian haasteisiin tarttumiseen, koska siinä ei tutkita vain tuotteita vaan kokonaisuuksia tuotteiden ympärillä. Työn suosituksena on muistaa design-fiktio mielentilana, tehdä perusteltuja valintoja osallistavuuden suhteen sekä varmistaa design-fiktioiden tartuttavuus esiintyvän puolen tai muun luovan ratkaisun avulla.