aalto1 untyped-item.component.html
Verotuksen oikaisu – Verovelvollisen oikeussuoja hallinto- ja rikosprosessissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
71
Series
Abstract
Suomen Verohallinto saa jatkossa yhtä laajenevassa määrin automaattisesti vaihdettua vertailutietoa maailmalta. Tietojenvaihto tehostuu erityisesti EU-maiden välillä. Jo nykyisin verotustietoja vaihdetaan unionin jäsenmaiden välillä, mutta tietojenvaihto laajenee koskemaan myös esimerkiksi pankkitalletuksia, muuta sijoitusvarallisuutta ja niistä saatuja tuloja. Vastaava tietojenvaihto alkaa myös OECD-maiden välillä, ja Suomi on solminut tietojenvaihtoa koskevan FATCA-sopimuksen myös Yhdysvaltain kanssa.
Ulkomailla oleva varallisuus ja siitä saadut tulot ovat olleen tähän asti korostetulla tavalla verovelvollisen oma-aloitteisen ilmoitusvelvollisuuden varassa. Tämä on voinut luoda houkutuksen jättää osan tiedoista ilmoittamatta ja toisaalta sukupolvelta toiselle siirtyvä varallisuus ja tulot ovat voineet jäädä myös huolimattomuuden vuoksi ilmoittamatta. Joukossa on tahallista verovilppiä ja jopa vilpitöntä tietämättömyyttä omista omistuksista. Laajenevan automaattisen tietojenvaihdon myötä iso osa näistä varoista ja tuloista on tulossa Suomen Verohallinnon tietoon ennemmin tai myöhemmin. Laajeneva tietojenvaihto itsessään parantaa verotuksen tehokkuutta, ehkäisee verovilppiä ja lisää verotuksen tasapuolisuutta. Yksittäisessä verovelvollisessa se voi kuitenkin herättää kysymyksiä, hämmennystä ja jopa pelkoa. Kuinka tulisi toimia, jos varoja tai tuloja on jäänyt ilmoittamatta?
Tässä tutkielmassa pohditaan verovelvollisen oikeusturvaa verotuksen oikaisutilanteissa ja siihen liittyviä kehitystarpeita. Huomiota kiinnitetään mahdollisiin ongelmakohtiin ja siihen, kuinka olisi mahdollista toteuttaa tehokas verotusmenettely, joka samalla turvaa verovelvollisten perus- ja ihmisoikeudet. Niin sanotun määräaikaisen armahduslain (tehokas katuminen) peruuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että rikosprosessin vaara ilmoitusvelvollisuutensa laiminlyöneiden verovelvollisten osalta on ilmeinen. Suomessa oikeusturvan taso on sinänsä hyvällä tasolla. Suurimmat tulkinnallisuudet ja epävarmuustekijät kytkeytyvät hallinto- ja rikosprosessin valintaan liittyvään epävarmuuteen sekä verovelvollisen itsekriminointisuojaan. Asian siirtyminen rikosprosessiin riippuu monesti Verohallinnon näkemyksestä yksittäisessä asiassa ja nimenomaan sen rikosoikeudellisesta tulkinnasta. Tutkielmassa selvitetään verovelvollisen hallinto- ja rikosprosessuaalisia oikeusturvakeinoja. Käsiteltäviä aiheita ovat ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien sanktiointi sekä hallinto- että rikosprosessissa ja näihin prosesseihin liittyvät oikeusturvanäkökohdat. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa verovelvollisen perusoikeudet tulla kuulluksi ja antaa halutessaan selvitystä asiassa, kaksoisrangaistavuuden kielto, tehokas katuminen verotuksessa sekä verovelvollisen itsekriminointisuoja. Itsekriminointisuojan osalta ongelmalliseksi ja toisaalta mielenkiintoiseksi muodostuvat erityisesti päällekkäiset verotus- ja rikosprosessit sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja itsekriminointisuojan soveltuvuus puhtaaseen verotusmenettelyyn.