Datakeskusinvestoinnit Suomeen : Hyvä vai huono diili kansainvälisen poliittisen talouden valossa?

Abstract

Suomessa ulkomaisten teknologiayritysten datakeskusinvestoinnit herättävät keskustelua erityisesti niiden taloudellisista vaikutuksista ja sähkönkulutuksesta. Tämä keskustelupuheenvuoro esittää, että datakeskuksilla on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka kannattavia hankkeet ovat Suomelle. Datakeskusten vaikutukset paikallistalouteen ovat myönteisimmillään, kun keskuksilla tuotetaan paikallisesti esimerkiksi korkean lisäarvon finanssi- ja digipalveluita. Jos raakalaskennan jalostaminen korkeamman lisäarvon palveluiksi tapahtuu yksinomaan ulkomailla, toiminta muistuttaa sähkön vientiä. Suuret datakeskushankkeet vaikuttavat Suomen asemaan kansainvälisten keskinäisriippuvuuksien verkostoissa. Jos Pohjoismaista muodostuu Euroopan ”serverihuone”, johon ulkomaiset yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot sijoittavat keskeisiä datavarantojaan ja palveluitaan, alueen turvallisuustilanne noussee useampien valtioiden strategiseksi intressiksi. Datakeskusten ulkomaalaisomistus kuitenkin aiheuttaa huolta ”digitaalisesta suvereniteetista”. Lähettävä valtio voisi yrittää aseellistaa datakeskuksia vakoilun ja voimankäytön välineeksi. Monikansallisten teknologiayritysten kaupallinen intressi on neuvotella ratkaisuista, joilla suvereniteettihuoliin vastataan. Suuret datakeskusinvestoinnit voivat kasvattaa valtion neuvotteluvoimaa suhteessa teknologiayrityksiin, koska ne tekevät yrityksistä aiempaa riippuvaisempia alueellisista vallankäyttäjistä. Datakeskushankkeet ovat paitsi kaupallisia myös poliittisia päätöksiä. Politiikkatoimin voidaan vaikuttaa siihen, minkälaisia datakeskushankkeista muotoutuu