TUTKIELMAN TAVOITTEET
Tutkielman tavoitteena on tarjota näkökulmia henkilöverotukseen EU-oikeudellisista lähtökohdista tarkasteltuna. Pyrkimyksenäni on selvittää miten tuomioistuin tulkitsee syrjinnän kiellon periaatetta oikeuskäytännössään rajoitetusti verovelvollisten osalta. Erityisen huomion tutkielmassa saa osakseen EU-tuomioistuimen vuonna 1995 antamassa Schumacker -ratkaisussa luomat periaatteet.
LÄHDEAINEISTO
Tutkielmassa käytetty lähdeaineisto koostuu EU-tuomioistuimen tuloverotusta sivuavista ennakkoratkaisuista sekä julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksista oikeustapauksiin liittyen. Keskeisessä osassa ovat C-279/93 Schumacker -ratkaisun ohella tapaukset C-80/94 Wielockx, C-107/94 Asscher, C-169/03 Wallentin, C-231/01 Gerritse ja C-391/97 Gschwind.
TULOKSET
Syrjinnän kiellon periaatteen soveltaminen henkilöverotuksessa on prosessi, joka elää jatkuvasti EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Periaatteen soveltamiseen vaikuttavat jäsenmaiden solmimat kahdenkeskiset verosopimukset, verovelvollisen tulojen osuus lähdevaltiossa suhteessa tämän maailmanlaajuisiin tuloihin sekä kansallisen lainsäädännön tavoitteet ja päämäärät, josta viimeiseksi mainittu on saanut yhä enemmän sijaa tuomioistuimen tulkinnoissa.
Läpi käydyn aineiston perusteella on selvää, että Schumacker -ratkaisussa annetut tulkinnat ovat edelleen tärkeässä roolissa rajoitetusti verovelvollisten oikeuksia koskevissa uudemmissa ennakkoratkaisuissa.
