Hiekan vedentarpeen vaihtelun mittaaminen ontelolaattabetonin valmistuksessa

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1998

Department

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto

Major/Subject

Rakennusmateriaalitekniikka

Mcode

Rak-82

Degree programme

Language

fi

Pages

73

Series

Abstract

Suoritetussa tutkimuksessa on kokeiltu erilaisia menetelmiä, joilla hiekan vedentarpeen vaihtelua voidaan mitata. Tutkitut menetelmät olivat Haegermannin koe, Sand Flow koe, Flow Cyl koe ja Sand Pipe koe (kehitetty tutkimuksen aikana). IC-testerillä suoritettiin kokeita joiden perusteella saatiin määritettyä tyhjätila-arvot sekä hiekalle että yhdistetylle runkoaineelle. Tämän lisäksi IC-testerillä määritettiin tuoreen betonimassan työstettävyysarvot. Yllä lueteltujen menetelmien lisäksi hiekoille määriteltiin myös joukko perusominaisuuksia. Hiekan rakeisuus määritettiin seulomalla. Hienoaineksen (<0.125 mm) ominaispinta-ala selvitettiin sekä B.E.T.-analyysin että Blaine kokeen avulla. Hienoaineksen rakeisuusjakautuma selvitettiin lasergranulametrin avulla ja hiekan kiintotiheys pyknometrin avulla. Tutkimuksen tuloksena Haegermannin koetta suositellaan käytettäväksi hiekan vedentarpeen arvioimiseksi. Suoritetut kokeet osoittivat, että Haegermannin kokeella voidaan tutkia hiekkoja, joiden suurin raekoko on 8 mm. Haegermannin kokeella ei kuitenkaan saada kaikkia tarvittavia tietoja hiekan vedentarpeesta, mutta käytettynä yhdessä rakeisuuskäyrän kanssa, voidaan erittäin hyvin arvioida hiekan vedentarvetta. Jos halutaan määrittää hiekan vedentarvetta vieläkin tarkemmin niin runkoaineen toimittajalta voidaan vaatia hienoaineksen ominaispinta-ala tulokset. Haegermannin kokeella voidaan havaita muutokset vedentarpeessa yhden hiekkatoimituserän sisällä. Muut tutkitut menetelmät antavat myös tärkeitä tietoja hiekan vedentarpeesta. Mikään muu tutkituista menetelmistä ei kuitenkaan pysty yhdessä rakeisuuskäyrän kanssa antamaan sellaista tarkkuutta vedentarpeen arvioimiseksi kuin Haegermannin koe.

Description

Supervisor

Penttala, Vesa

Thesis advisor

Käppi, Aulis

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445217

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK