Eukalyptussulfaattimassan valkaisu A/D-, D/A- ja Z/D alkuisilla sekvensseillä

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2003

Department

Puunjalostustekniikan osasto

Major/Subject

Selluloosatekniikka

Mcode

Puu-23

Degree programme

Language

fi

Pages

iv + 70 s. + liitt. 17

Series

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli tutkia A/D-, kuumaa D- ja Z/D-vaihetta ensimmäisenä vaiheena, valkaistaessa happidelignifiotua eucalyptussulfaattimassaa. Tavoitteena oli löytää eri menetelmillä suoritettavien laboratoriovalkaisujen eroja ja tutkia niiden suuruusluokkaa. Lisäksi haluttiin tutkia suodosten kierrätyksen avulla valkaisun vesikierron sulkemisen vaikutusta vaaleuteen ja suodoksien COD-tasoon. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi alkuvalkaisusekvensseihin liittyviä asioita. Tähän sisältyvät heksenuronihappojen selektiivinen poisto A-vaiheen ja kuuman klooridioksidivaiheen avulla sekä klooridioksidi- ja otsonivaiheen yleiset toimintamekanismit. Lisäksi kirjallisuusosa käsittelee A-, D ja Z-vaiheiden yhteisvaikutusta A/D-, D/A- (kuuma D-vaihe), Z/D-ja D/Z-vaiheissa lyhyiden valkaisusekvenssien ensimmäisenä vaiheena. Valkaisukokeissa selvitettiin A/D- ja kuuman D-vaiheen sekä Z/D-vaiheen optimaaliset kemikaaliannokset. Valkaisumenetelmiä tutkittiin erilaisilla muovipussissa ja MC-mikserissä suoritetuilla valkaisukokeilla. Menetelmäkokeissa pidettiin kemikaaliannokset samoina alkuvalkaisun ajan ja pyrittiin muuttamaan lähinnä esi- ja välipesujen avulla valkaisun suoritusta, sekä muovipussivalkaisuissa että mikserissä suoritetuissa valkaisuissa. Suodosten kierrätyskokeissa kierrätettiin suodosta A/D-, D/A- ja Z/D-vaiheista aina takaisin kyseisen vaiheen laimennukseen. Ensimmäisten valkaisuvaiheiden jälkeen massat valkaistiin loppuvaaleuteen EpD-sekvenssillä, jossa haettiin tavoitevaaleutta 89 % -ISO. Tutkittaessa kokonaisklooridioksidin kulutusta havaittiin että menetelmäkokeissa optimaalinen klooridioksidiannos pitäisi aina määrittää koko sekvenssin loppuvaaleuden pohjalta. Havaittiin että työssä suoritetuista valkaisuista monet eivät olleet optimaalisia, kun oli pyritty yhtenäistämään annostusta useille koesarjoille. Kunkin tyyppiselle menetelmälle on olemassa oma optimijako klooridioksidin annostuksessa vaikka sekvenssit olisivat hyvin lähellä toisiaan rakenteellisesti. Verrattaessa kaikkia menetelmäkokeita havaittiin, että muovipussivalkaisut eivät yltäneet halutulle vaaleustasolle samalla D0-vaiheen ClO2-annoksella, kuin MC-mikserissä suoritetut valkaisut. Suodoksen kierrätys A/D ja kuuman D vaiheen sekvensseillä aiheutti n. 30 % kasvun kokonais- ClO2-annoksessa. Voitiin vahvistaa että A/D vaihe s8astaa n. 30 % ja kuuma D-vaihe n. 20 % klooridioksidia, verrattaessa konventionaaliseen D vaiheeseen. Tuloksista näkyi myös, että kuuman D-vaiheen COD taso oli jostain syystä merkittävästi A/D-vaiheiden tasoa suurempi.

Description

Supervisor

Vuorinen, Tapani

Thesis advisor

Vehmaa, Janne

Keywords

ECF bleaching, ECF valkaisu, A/D stage, A/D-vaihe, hot D stage, kuuma D-vaihe, Z/D stage, Z/D-vaihe

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120450240

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK