aalto1 untyped-item.component.html
Eukalyptussulfaattimassan valkaisu A/D-, D/A- ja Z/D alkuisilla sekvensseillä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Puu-23
Degree programme
Language
fi
Pages
iv + 70 s. + liitt. 17
Series
Abstract
Tämän työn tavoitteena oli tutkia A/D-, kuumaa D- ja Z/D-vaihetta ensimmäisenä vaiheena, valkaistaessa happidelignifiotua eucalyptussulfaattimassaa.
Tavoitteena oli löytää eri menetelmillä suoritettavien laboratoriovalkaisujen eroja ja tutkia niiden suuruusluokkaa.
Lisäksi haluttiin tutkia suodosten kierrätyksen avulla valkaisun vesikierron sulkemisen vaikutusta vaaleuteen ja suodoksien COD-tasoon.
Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi alkuvalkaisusekvensseihin liittyviä asioita.
Tähän sisältyvät heksenuronihappojen selektiivinen poisto A-vaiheen ja kuuman klooridioksidivaiheen avulla sekä klooridioksidi- ja otsonivaiheen yleiset toimintamekanismit.
Lisäksi kirjallisuusosa käsittelee A-, D ja Z-vaiheiden yhteisvaikutusta A/D-, D/A- (kuuma D-vaihe), Z/D-ja D/Z-vaiheissa lyhyiden valkaisusekvenssien ensimmäisenä vaiheena.
Valkaisukokeissa selvitettiin A/D- ja kuuman D-vaiheen sekä Z/D-vaiheen optimaaliset kemikaaliannokset.
Valkaisumenetelmiä tutkittiin erilaisilla muovipussissa ja MC-mikserissä suoritetuilla valkaisukokeilla.
Menetelmäkokeissa pidettiin kemikaaliannokset samoina alkuvalkaisun ajan ja pyrittiin muuttamaan lähinnä esi- ja välipesujen avulla valkaisun suoritusta, sekä muovipussivalkaisuissa että mikserissä suoritetuissa valkaisuissa.
Suodosten kierrätyskokeissa kierrätettiin suodosta A/D-, D/A- ja Z/D-vaiheista aina takaisin kyseisen vaiheen laimennukseen.
Ensimmäisten valkaisuvaiheiden jälkeen massat valkaistiin loppuvaaleuteen EpD-sekvenssillä, jossa haettiin tavoitevaaleutta 89 % -ISO.
Tutkittaessa kokonaisklooridioksidin kulutusta havaittiin että menetelmäkokeissa optimaalinen klooridioksidiannos pitäisi aina määrittää koko sekvenssin loppuvaaleuden pohjalta.
Havaittiin että työssä suoritetuista valkaisuista monet eivät olleet optimaalisia, kun oli pyritty yhtenäistämään annostusta useille koesarjoille.
Kunkin tyyppiselle menetelmälle on olemassa oma optimijako klooridioksidin annostuksessa vaikka sekvenssit olisivat hyvin lähellä toisiaan rakenteellisesti.
Verrattaessa kaikkia menetelmäkokeita havaittiin, että muovipussivalkaisut eivät yltäneet halutulle vaaleustasolle samalla D0-vaiheen ClO2-annoksella, kuin MC-mikserissä suoritetut valkaisut.
Suodoksen kierrätys A/D ja kuuman D vaiheen sekvensseillä aiheutti n. 30 % kasvun kokonais- ClO2-annoksessa.
Voitiin vahvistaa että A/D vaihe s8astaa n. 30 % ja kuuma D-vaihe n. 20 % klooridioksidia, verrattaessa konventionaaliseen D vaiheeseen.
Tuloksista näkyi myös, että kuuman D-vaiheen COD taso oli jostain syystä merkittävästi A/D-vaiheiden tasoa suurempi.