Yrityksen sisällä luotujen aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen yrityksen varoina

Thumbnail Image

Files

bachelor_Kurki_Mikko_2016.pdf (1.09 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2016

Department

Laskentatoimen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Laskentatoimi

Language

fi

Pages

25

Series

Abstract

Tässä tutkimuksessa analysoidaan sitä, millä ehdoin Suomen kirjanpitolaki ja IFRS:n IAS 38 – standardi tunnistavat yrityksen sisällä luotuja aineettomia hyödykkeitä yrityksen varoiksi. Tämän jälkeen analyysissa edetään tutkimaan sitä, mitä näkemyksiä akateemisessa kirjallisuudessa on esitetty sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden puutteellisesta tunnistamisesta yrityksen varallisuutena ja sen seurauksista. Tutkielma on siis rajattu niin, että siinä tarkastellaan ainoastaan aineettomia hyödykkeitä, joiden voidaan katsoa syntyvä yrityksen sisällä. Yrityksen ulkopuolelta hankitut aineettomat hyödykkeet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Kyseessä on deskriptiivinen tutkimus, joka on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Keskeisimmät lähteet koostuvat kirjanpitoa säätelevistä standardeista ja laeista sekä tieteellisistä julkaisuista. Kirjanpitosäännöksiin tehdyn katsauksen perusteella voidaan todeta, että sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden tunnistamisen säätelyssä IAS 38-standardi on Suomen kirjanpitolakia tarkempi ja joiltain osin rajoittavampi. Esimerkki Suomen joustavammasta säätelystä IAS 38:aan verrattuna on mahdollisuus muiden pitkävaikutteisten menojen, kuten koulutus- ja mainontamenojen, aktivointiin. Lisäksi KPL:n mukaan kirjanpitovelvollisen itse luomia aineettomia oikeuksia koskee ainoastaan aktivointimahdollisuus, kun taas IAS 38 velvoittaa aktivoimaan aineettoman hyödykkeen, kun edellytykset täyttyvät. Tutkielman tulokset osoittavat, että kattavimmin yrityksen sisällä luoduksi aineettomaksi omaisuudeksi tunnistetaan useampana tilikautena tuloa tuottavat kehittämismenot, joiden aktivointi sallitaan KPL:ssa ja IAS 38 jopa velvoittaa aktivoimaan nämä menot. Keskeisenä esteenä sisäisesti luodun aineettoman hyödykkeelle aktivoinnille sekä KPL:ssa että IAS 38:ssa on tulontuottamiskyvyn osoittaminen ja tämän lisäksi IAS 38 vaatii erikseen myös osoittamaan hyödykkeen yksilöitävyyden ja yrityksen määräysvallan hyödykkeeseen. Akateemiseen kirjallisuuteen pohjalta tutkielmassa esitetään perusteltuja väitteitä siitä, että tilinpäätösinformaation laatu on heikentynyt puutteellisen aineettomien hyödykkeiden tunnistamisen takia (esim. Lev 2000, Høegh-Krohn & Knivsflå 2000, Lev & Zarowin 2001, Austin 2007, Matolcsy & Wyatt 2006). Puutteellinen aineettomien hyödykkeiden tunnistaminen vääristää myös kuvaa yrityksen taloudellisesta kompetenssista ja johtaa yrityksen tarpeettoman huonoon arvostukseen markkinoilla (Matolcsy & Wyatt, 2006, Leitner 2005). Sisäisesti luotujen aineettomien hyödykkeiden laajemman tunnistamisen ongelmana on kuitenkin johdon moraalikato ja aktivointien objektiivisuuden puute (esim. Jones 2011 ja Lev 2003).

Description

Thesis advisor

Kykkänen, Tapani

Keywords

aineettomat hyödykkeet, aktivointi, IAS 38, tilinpäätös

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201708166533

Collections

[kand] Kauppakorkeakoulu / BIZ (Open Access)