Requirements engineering and acceptance testing as cooperating disciplines

Abstract

Vaatimusmäärittelyn pääasialliset tehtävät ohjelmistoprojekteissa ovat käyttäjätarpeiden hankkiminen ja tallennus sekä yhteisymmärryksen luominen rakennettavasta järjestelmästä eri osapuolten välille. Hyväksymistestauksella pyritään varmistamaan, että ohjelmisto täyttää sekä käyttäjävaatimukset että käyttäjätarpeet.

Tämä opinnäytetyö tutkii näiden kahden ohjelmistoprosessin osa-alueen linkitystä, jonka tavoitteena on käyttää hyväksi näiden osa-alueiden välisiä synergioita molempia osapuolia hyödyttäen. Tämä hyöty heijastuu lopullisen ohjelmistotuotteen tai palvelun laatuun auttaen ohjelmistoa vastaamaan käyttäjätarpeisiin ja käyttäjävaatimuksiin paremmin.

Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäiseksi hyväksymistestaukselle esitetään määritelmä kirjallisuuskatsauksen perusteella. Seuraavaksi esitellään vaatimusmäärittely- ja testausprosessien linkittämisen hyviä käytäntöjä käsittelevän kirjallisuuskatsauksen ja haastattelututkimuksen tulokset. Lopuksi esitellään vaatimusmäärittelyn ja testauksen linkittämisestä hyväksymistestisuunnittelun näkökulmasta käsittelevä tapaustutkimus.

Vaatimusten ja testauksen linkittämiseen löydettiin teollisuudesta viisi käytäntöä, joista jokainen oli läsnä myös akateemisessa kirjallisuudessa. Testaushenkilöiden linkittäminen vaatimuksista vastaaviin henkilöihin oli lähes välttämätöntä vaatimusinformaation kulkemisen varmistamiseksi. Tämä informaatio toimi lisänä vaatimusten ja testien välisen jäljitettävyyden tuomalle tiedolle. Vaatimusmäärittelyn ja hyväksymistestauksen välinen yhteistyö on hyödyllistä molemmille osapuolille. Testien suunnittelusta ja suorittamisesta saatu palaute auttaa parantamaan vaatimuksia. Testaus on riippuvainen vaatimuksista sekä testitapauksiksi tulkittuna että muissa muodoissa, jotka voivat olla joko konkreettisia dokumentteja tai testaustiimin omaamaa järjestelmää ja sen ympäristöä koskevaa hiljaista tietoa.

Työlajien toistensa tukemisessa olennaisinta on vapaan tiedonkulun varmistaminen molempiin suuntiin, sillä synergistiset edut työlajien välillä ovat saavutettavissa ainoastaan jakamalla tietoa toisen osapuolen kanssa.