Personnel certification in industrial maintenance services

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2014-05-19
Department
Major/Subject
Work psychology and leadership
Mcode
TU-53
Degree programme
Energia- ja LVI-tekniikan koulutusohjelma
Language
en
Pages
102+4
Series
Abstract
The shift of manufacturing companies entering industrial maintenance service business has created new challenges for the companies triggering the need to focus more on managing the intangible assets and the service personnel. This master's thesis examines personnel certification in industrial maintenance services. The thesis objective is to study if personnel certification is beneficial for companies in industrial maintenance services and in assuring field service engineer competence. Research was conducted as a qualitative multiple case study examining five cases globally. The matter expert or the responsible manager for the personnel certification activity in each case organization was interviewed via conducting open-ended interviews during April-July 2013. According to the findings, professional maintenance personnel certification offered by third parties is not purchased by the case organizations. Instead, internally standardized personnel certification seems an emerging trend in industrial maintenance service organizations. Organizations have developed in-house certification programs for certifying personnel. Furthermore, some industrial maintenance service companies practice accredited personnel certification where the certification activity run by company itself is approved by an external authority. The requirements from industry authorities and customers play an important role in leading to accredited certification. The findings also indicate that field service engineer certification benefits companies by enhancing internal efficiency and providing quality assurance on performed service work and personnel competence. For the accredited certification cases, the evaluated benefits of personnel certification also included assurance on safety and useful legal evidence on competence development and assessment. The internally standardized certification cases assumed also that enhanced service quality resulting from personnel certification will eventually lead to increased service business. Nevertheless, personnel certification seems to come with significant time and resource tradeoffs, and personnel certification was experienced challenging in general. In the case organizations primary focus was given to assuring technology and product specific competences, and other competence related to the QEHS policies and procedures, workplace communication, and teamwork. The soft (or relational) skills, that were emphasized in the literature for being critical in creating service quality, were neglected in the case organizations. The thesis provides new knowledge to both the competence management field, and the research field of industrial services and maintenance services. As practical implications, the thesis provides a framework for evaluating the benefits and tradeoffs related to different approaches to running an in-house personnel certification program, and company’s ability to pursue it.

Teollisuusyritysten lisätessä palveluita tarjoamaansa on syntynyt uusia haasteita, mikä on käynnistänyt tarpeen keskittyä yhä enemmän hallitsemaan yritysten aineetonta pääomaa ja huoltohenkilöstöä. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia henkilösertifioinnin hyödyllisyyttä teollisuuden huollon palveluyrityksille ja hyödyllisyyttä palveluinsinöörien osaamisen todentamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena moni-case tutkimuksena ja tutkimus tarkasteli viittä case-organisaatiota maailmanlaajuisesti. Jokaisessa case-organisaatiossa aiheen asiantuntijaa tai henkilösertifioinnin vastuullista päällikköä haastateltiin avorakenteiseen haastatteluun pohjautuen huhtikuu-heinäkuu/2013 välisenä aikana. Tutkimustulosten mukaan case-organisaatiot eivät hanki kolmansien osapuolien tarjoamia huoltohenkilöstön ammatillisia sertifikaatteja. Sen sijaan yrityksen itsensä sisäisesti standardoima henkilösertifiointi vaikuttaa olevan uusi suuntaus teollisuuden huollon palveluorganisaatioissa. Organisaatiot ovat kehittäneet sisäisen sertifiointiohjelman henkilöstön sertifioimiseksi. Lisäksi, jotkut teollisuuden huollon palveluyritykset harjoittavat akkreditoitua henkilösertifiointia, jossa yritys itse harjoittaa sertifiointitoimintaa, mutta toiminta on ulkoisen auktoriteetin hyväksymä. Teollisuuden alan auktoriteettien sekä asiakkaiden vaatimukset ovat merkittäviä tekijöitä ohjaamaan akkreditoituun sertifiointitoimintaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että palveluinsinöörin sertifioinnista seuraa yrityksille hyötyjä, kuten sisäisen tehokkuuden parantuminen sekä laadusta varmistuminen toteutettavien palvelutöiden ja henkilöstön osaamisen osalta. Akkreditoidun henkilösertifiointitoiminnan hyödyiksi arviointiin lisäksi varmistuminen turvallisuudesta sekä hyödyllisen lain hyväksymän todistusaineiston karttuminen osaamisen kehittämisen ja arvioinnin seurauksena. Organisaatiot, joissa henkilösertifiointi oli sisäisesti standardoitua, olettivat myös, että henkilösertifioinnin seurauksena parantuva palveluiden laatu tulee aikanaan lisäämään palveluliiketoimintaa. Kuitenkin henkilösertifiointiin liittyy merkittäviä kompromisseja ajankäytön sekä resurssien osalta ja henkilösertifiointitoiminta koettiin yleisesti haasteellisena. Case-organisaatioissa osaamisen sertifiointi oli ensisijaisesti keskittynyt teknologia- ja tuoteosaamisen sekä muiden osaamisten, kuten QEHS-käytäntöjen ja -toimintatapojen sekä kommunikointi- ja tiimityöskentelykykyjen todentamiseen. Kirjallisuudessa painotettujen "pehmeiden" (tai relationaalisten) taitojen kriittisyyttä palvelun laadun tuottamisessa ei oltu huomioitu case-organisaatioissa. Diplomityö lisää uutta tietoa sekä osaamisen johtamisen aihealueeseen että teollisuuden palveluiden ja huoltopalveluiden tutkimuskenttään. Käytännön kontribuutiona tutkimus esittää viitekehyksen erilaisten henkilösertifiointitoiminnan harjoittamisen lähestymistapojen arviointiin sekä edelleen niihin liittyvien hyötyjen ja kompromissien arviointiin. Viitekehyksen pohjalta yritykset voivat arvioida kykyään harjoittaa henkilösertifiointia.
Description
Supervisor
Järvenpää, Eila
Thesis advisor
Turunen, Taija
Lähteenmäki, Minna
Keywords
competence management, competence development, competence assessment, personnel certification, industrial services, maintenance services, service engineer, osaamisen johtaminen, osaamisen kehittäminen, osaamisen arviointi, henkilösertifiointi, teollisuuden palvelut, huoltopalvelut, palveluinsinööri
Other note
Citation