Työyhteisön kehittämisen yhteys työhyvinvointiin ja työkykyyn teknologia-teollisuudessa

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.advisorVartiainen, Matti
dc.contributor.authorMuinonen, Raija
dc.contributor.departmentTuotantotalouden laitosfi
dc.contributor.schoolPerustieteiden korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Scienceen
dc.contributor.supervisorSmeds, Riitta
dc.date.accessioned2021-04-15T18:58:11Z
dc.date.available2021-04-15T18:58:11Z
dc.date.issued2016
dc.description.abstractTyössäkäyvän väestön terveysongelmat, pienenevät ikäluokat ja varhaiset eläköitymiset aiheuttavat yrityksissä suuren tarpeen työkyvyn ylläpitämiselle ja työhyvinvoinnin edistämiselle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia työyhteisön kehittämisen yhteyttä työhyvinvointiin ja kykyyn osallistavien työhyvinvoinnin kehitysprojektien tuloksena. Tutkimus täydentää aikaisempaa työhyvinvointitutkimusta ja selvittää yrityksissä toteu-tettujen kehitysprojektien vaikutuksia seuraavien kysymysten kautta: 1) Miten työhyvin-vointi kehittyi yrityksissä vähintään vuoden seuranta-aikana, 2) Mitkä tekijät ja toimen-piteet edistävät henkilöstön subjektiivisesti kokemaa työhyvinvointia tutkimuksen kohdeorganisaatioissa, 3) Mitkä tekijät vaikuttavat projektien onnistumiseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa ja hyödyntäen 'Hyvä työ Pidempi työura' hankkeen 'Yksilö tutka'- kyselyaineistoa. Tästä aineistosta valittiin lisensiaatintutkimuksen tausta-aineistoksi 18 yrityksen kyselyjen tilastoaineisto, joka perustui vuonna 2011 (n=2970) ja vuosina 2012 13 (n=2512) suoritettuihin kyselyihin. Tilastoaineiston perusteella tutkija valitsi 10 yritystä laadullisen tutkimuksensa kohteeksi: viisi työhyvinvoinnissa hyvin edistynyttä, kolme jonkin verran edistynyttä ja kaksi työhyvinvoinnin kannalta taantunutta yritystä. Tutkija suoritti haastattelut vuosina 2013 2014. Kvalitatiivinen aineisto koostuu 43 henkilön haastattelusta. Aiemmin tutkimuksessa vahvistettua 'Työkykytalo mallia' käytettiin tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Laadullisena menetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja. Yrityksissä käytettiin osallistavana kehittämismenetelmänä 'Työpaikka tutka'-menetelmää. Tutkimus luo uutta tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä tekijöistä sekä työhyvinvoinnin johtamisen ja kehittämisen mallin. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että työyhteisön kehittämisellä on myönteinen vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn. Johdon sitoutuminen kehittämistyöhön ja sen tavoitteisiin on tärkeä edellytys työyhteisön hyvinvoinnin edistämiselle ja menestyvälle kehitystyölle organisaatioissa.fi
dc.format.extent124 s. + liitt. 22
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/106813
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202104156100
dc.language.isofien
dc.programme.majorTyöpsykologia ja johtaminen|Informaatioverkostotfi
dc.programme.mcodeTU3003|SCI3026fi
dc.rightsThis thesis is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subject.keywordleading wellbeingen
dc.subject.keywordtyöhyvinvoinnin johtaminenfi
dc.subject.keywordability to worken
dc.subject.keywordosallistava kehittäminenfi
dc.subject.keywordparticipative developmenten
dc.subject.keywordtyökykyfi
dc.subject.keywordtyöhyvinvointifi
dc.titleTyöyhteisön kehittämisen yhteys työhyvinvointiin ja työkykyyn teknologia-teollisuudessafi
dc.type.okmG3 Lisensiaatintutkimus
dc.type.ontasotLicentiate thesisen
dc.type.ontasotLisensiaatintyöfi
local.aalto.idinssi55071
local.aalto.openaccessyes
Files