Metabolism and the second attempt: Balancing between tradition and progress in the continuum of Japanese modernisation and late stage modernism

Abstract

This Master’s thesis concerns the architectural movement known as Metabolism, active mainly from 1960 to the early 1970s. It is analysed primarily in relation to its interesting place as part of the larger continuum of Japanese post Meiji Restoration modernisation. Architecturally it coincided and indeed took part in the late stages of modernism, as well as the approach of postmodernism. The goal is to examine the way in which Metabolism’s vast architectural visions of growth and progress through systems of renewal were formed, and what they were and answer to. Of interest in this is especially the Metabolists’ complex relationship with traditional Japanese architecture and philosophical concepts, attempting to combine them with international Modernist influences to formulate their plans. What was this primarily in service of, and how did they come to consider the specific specimens they chose?

At the time of Metabolism’s conception, Japan had already experienced a period of intense economic, and national growth followed by destruction. How did this history affect the Metabolists, and how did it inform their views on progress and growth? What kind of society was the Metabolist vision looking to create, and what did it want to avoid?

This thesis seeks to form a cohesive picture of Metabolism’s role as part of not only a tumultuous part of Japanese history but also the way this affected its ambitious architectural expression, seeking not only to design buildings, but entire societies. Metabolism had an immense scope of interest, but never truly achieved the scale it operated theoretically on. What were the realities standing in the way of Metabolism?

Tämä maisterin opinnäytetyö koskee Metabolismina tunnettua arkkitehtonista tyylisuuntausta, joka oli aktiivinen vuodesta 1960, aina 1970-luvun alkupuolelle asti. Sitä analysoidaan ensisijaisesti suhteessa sen mielenkiintoiseen paikkaan osana Japanin modernisaation laajempaa jatkumoa. Arkkitehtonisesti, se oli olemassa, ja otti osaa myöhäisen modernismin aikakauteen sekä postmodernismin lähestymiseen. Tavoitteena on tutkia tapaa, jolla Metabolismin laajat arkkitehtoniset kasvun sekä uusiutumisen kautta tapahtuvan kehityksen visiot muotoutuivat, ja mihin ne olivat vastauksena? Tässä on mielenkiintoista erityisesti Metabolistien monimutkainen suhde perinteiseen japanilaiseen arkkitehtuuriin ja filosofisiin konsepteihin, sen yrittäessä yhdistää näitä kansainvälisiin Modernisteihin vaikutteisiin suunnitelmiensa luomiseksi. Mitä tämä ensisijaisesti palveli, ja miten he päätyivät huomioimaan spesifit valitsemansa esimerkit?

Metabolismin synnyn aikaan, Japani oli jo kokenut intensiivisen talous- ja kansallisen kasvun aikakauden, jota seurasi tuho. Miten tämä historia vaikutti Metabolisteihin, ja miten se informoi heidän näkemyksiään koskien kehitystä ja kasvua. Minkälaisen yhteiskunnan Metabolismin visio halusi luoda, ja mitä se halusi välttää?

Tämä opinnäytetyö haluaa luoda yhdenmukaisen kuvan ei vain Metabolismin roolista osana epävakaata aikakautta Japanin historiassa, mutta myös miten tämä vaikutti sen kunnianhimoiseen arkkitehtoniseen ilmaisuun, sen yrittäessä suunnitella ei vain rakennuksia, vaan kokonaisia yhteiskuntia. Metabolismin mielenkiinnon laajuus oli valtava, mutta se ei koskaan saavuttanut skaalaa, jolla sen teoriat operoivat. Mitkä olivat realiteetit, jotka seisoivat Metabolismin tiellä?