Käsityksiä kuvataiteesta : kuvataideopettaja taiteen tekijänä ja kokijana
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Doctoral thesis (monograph)
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2009
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
251
Series
Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A, 94
Abstract
What does creating art mean to an art teacher both personally and professionally? How do art teachers view art and the creation of art? This study examines these questions via interviews and conversations with art teachers. The starting point for the conversation data was either the teacher’s own work of art or visit to an art exhibition together with the researcher. The discussion on the art teachers’ views focuses on their personal views outside the teaching situation. The research examines views on art both on individual and general levels. The study shows that art enables dialogic thinking. Dialogism is seen as a dyad between people, and people and works of art. A work of art is an activeparty both in situations where art is created and where it is experienced. A work of art is not a passive object of doing or experiencing. According to the conclusions, pictures are an instrumental property of thinking. A work of art awakens, mediates and creates thoughts. People think and theorize with and through pictures. Creating and experiencing works of art is intellectual human activity. The study shows that art teachers’ creation of art only creates positive professional effects. Both teaching and creating art require interaction and discussion. Open question and error -process may lead to using new and contradicting alternatives. Teaching art is similar to creating art but, as similar as it is, it is not the same as creating art. In the conclusions, the thoughts of the theorist central to this study, Juho A. Hollo (1885–1967), on imagination, images, imagination logic, imaginary information and productive perception discuss with the modern art and art education researchers. The central concept of this study, dialogism, is based on Martin Buber’s (1878–1965) dialogic philosophy. The results of this research can be used in further research and art teacher training. If an art teacher feels that the creation and experiencing of art is centrally characterized by thinking, thoughts and the dialogism of art, how and to what extent will they be realized in practice in art education?Mitä oma taiteen tekeminen merkitsee kuvataideopettajalle henkilökohtaisesti ja ammatillisesti? Millaisia ovat kuvataideopettajan käsitykset kuvataiteesta ja kuvataiteen tekemisestä? Tutkimus tarkastelee näitä kysymyksiä kuvataideopettajien kanssa käytyjen haastattelujen ja keskustelujen kautta. Keskusteluaineiston lähtökohtana on joko kuvataideopettajan oma teos tai tutkijan kanssa yhteinen taidenäyttelyssä käynti. Kuvataideopettajien käsitysten pohdinta paneutuu heidän henkilökohtaisiin näkemyksiinsä opetustilanteiden ulkopuolella. Tutkimus tarkastelee käsityksiä taiteesta sekä yksittäisellä että yleisellä tasolla. Tutkimuksessa ilmeni, että kuvataide mahdollistaa ajattelemisen dialogisuuden. Dialogisuus käsitetään sekä ihmisten että ihmisen ja taideteoksen välisenä kahdenkeskisyytenä. Kuvataideteos on aktiivinen osapuoli niin taiteen tekemisen kuin vastaanottamisen tilanteissa. Teos ei ole passiivinen tekemisen ja kokemisen kohde. Johtopäätösten mukaan kuvallisuus on ajattelun välineellinen ominaisuus. Kuvataideteos herättää, välittää ja synnyttää ajatuksia. Kuvien avulla ja kuvien kautta ajatellaan ja teoretisoidaan. Teoksen tekeminen ja kokeminen ovat ihmisen tiedollista, älyllistä toimintaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuvataideopettajan omalla taiteen tekemisellä on ainoastaan myönteisiä ammatillisia vaikutuksia. Sekä opettaminen että taiteen tekeminen ovat luonteeltaan vuorovaikutusta ja keskustelua. Avoimen kysymisen ja erehtymisen kautta voi päätyä uusien ja keskenään ristiriitaisten vaihtoehtojen käyttämiseen. Kuvataiteen opettaminen on taiteen tekemisen kaltaista, mutta ei samankaltaisuudestaan huolimatta ole taiteen tekemistä. Tutkimuksen keskeisen teoreetikon Juho A. Hollon (1885–1967) näkemykset mielikuvituksesta, mielikuvista, kuvittelulogiikasta, kuvitteellisesta tiedosta ja tuottavasta havainnosta keskustelevat tutkimustulosten pohdinnassa tämän ajan taiteen ja taidekasvatuksen tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen keskeinen käsite dialogisuus pohjautuu Martin Buberin (1878–1965) dialogiseen filosofiaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa ja kuvataideopettajien koulutuksessa. Jos kuvataideopettajan mielestä taiteen kokemista ja tekemistä keskeisesti luonnehtii ajatteleminen ja ajatukset sekä taiteen dialogisuus, niin missä määrin ja millä tavoin ne tulevat taidekasvatuksen käytännössä toteutetuiksi?Description
Supervising professor
Lehtovaara, Maija, Academy researcher, University of Tampere, FinlandKeywords
taidekäsitykset, dialogisuus, ajatteleminen, kuvataideopettajuus, taiteilijuus, Juho Hollo, views on art, dialogism, thinking, teaching art, being an artist, Juho Hollo
