Työlaivan miehistön hyvinvoinnin parantaminen arkkitehtuurin keinoin

Abstract

Laivahenkilöstön jäsenet työskentelevät fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavissa olosuhteissa. Merenkulku ammattina nostaakin työntekijöiden riskiä kohdata sekä fyysisen terveyden että mielenterveyden haasteita; miehistö altistuu työssään useille kuormitustekijöille, kuten sosiaaliselle eristäytyneisyydelle, heikoille fyysisille olosuhteille sekä pitkille työvuoroille. Miehistön hyvinvoinnin sekä jaksamisen haasteet taas heijastuvat esimerkiksi merenkulun turvallisuuteen. Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, miten työlaivojen, kuten rahtialusten ja jäänmurtajien, asuin- ja vapaa-ajantiloja voidaan parantaa tukemaan miehistön hyvinvointia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, jossa selvitettiin miehistön viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, laivanrakennuksen reunaehtoja arkkitehtisuunnittelulle sekä arkkitehtuurin keinoja psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Työlaivojen sisätiloihin liittyviä haasteita ovat muun muassa melu, tärinä, laivan liikkeet, epämiellyttävät lämpöolosuhteet, ahtaus, epämukavat makuutilat sekä huonot valaistusolosuhteet. Riittävä unensaanti, sosiaaliset kohtaamiset ja yhteenkuuluvuus sekä fyysisestä ja kognitiivisesta hyvinvoinnista huolehtiminen ovat työntekijöille keskeisiä keinoja ylläpitää terveyttä työjakson aikana. Laivojen arkkitehtisuunnittelua taas ohjaavat viihtyvyyden sijaan vahvasti turvallisuus ja tekniset reunaehdot, jotka rajoittavat esimerkiksi ikkunoiden määrää ja kokoa sekä käytettävissä olevia materiaaleja.

Tässä kandidaatintyössä löydetyt arkkitehtoniset näkökohdat keskittyvät yhteyden vahvistamiseen ympäröivään maailmaan, moniaistillisuuden ja biofilian tukemiseen sisätiloissa, mahdollisuuksiin mukauttaa sisäympäristöä yksilöllisten tarpeiden mukaan, ihmiskeskeiseen valaistukseen, kodinomaisuuteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Keinoja viihtyvyyden lisäämiseksi ovat esimerkiksi ikkunoiden, ulkokansien ja näyttöjen laajempi hyödyntäminen, mahdollisuudet vaikuttaa tilojen valaistukseen, lämpöolosuhteisiin ja äänimaailmaan, luonnonmateriaalien ja pehmeiden materiaalien käyttö, huonekasvit sekä uni-valverytmiä tukeva valaistus. Kotoisuutta voidaan lisätä edellisten lisäksi hyödyntämällä visuaalisia ja yksilöitävissä olevia elementtejä sisustuksessa. Monipuoliset asuin- ja vapaa-ajan tilat niin rauhoittumiseen kuin fyysiseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen tukevat työstä palautumista.

Crew members on work ships operate under conditions that impose considerable physical and psychological demands, increasing the risk of mental health and wellbeing challenges; crews are exposed to long working hours, social isolation, and poor environmental conditions. Difficulties related to crew wellbeing also have implications for maritime safety. This bachelor’s thesis investigates how the residential and recreational spaces of work ships, such as cargo vessels and icebreakers, can be improved to better support crew wellbeing. The study, conducted as a literature review, examines factors influencing crew comfort, the architectural constraints arising from shipbuilding, and architectural means of supporting psychological, physical, and social wellbeing.

Challenges associated with interior spaces on work ships include noise, vibration, vessel motion, uncomfortable thermal conditions, cramped layouts, poor sleeping conditions, and insufficient lighting. While crew health relies on adequate sleep, social connectedness, and maintenance of physical and cognitive capacity, ship design is predominantly driven by safety and technical requirements, which restrict, for example, the use of windows and materials.

The architectural considerations identified in this thesis focus on strengthening the crew’s connection to the surrounding environment, supporting multisensory experiences and biophilic elements, enabling the adaptation of interior environments to individual needs, implementing human centric lighting, fostering a sense of homeliness, and promoting social interaction. Strategies for enhancing comfort include broader use of windows, exterior decks, and screens, opportunities to adjust lighting, temperature, and acoustics, the use of natural and soft materials, indoor plants, and lighting solutions that support the circadian rhythm. A sense of home can be further reinforced through visual and personalisable interior elements. Diverse residential and recreational spaces that support relaxation as well as physical and social activity contribute to effective recovery from work.