Kultu - Kiasman kumouksellinen sidekick? Tutkimus osallistetun yleisön suhteesta museoinstituutioon
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2013
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Degree Programme in Art Education
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma
Language
fi
Pages
92
Series
Abstract
Museotyössä on jo jonkin aikaa ollut pinnalla kulttuurisen saavutettavuuden ja osallisuuden ajatus, jonka kautta museot ovat halunneet vahvistaa museotyön demokraattista pohjavirettä. Tutkimukseni kohteena on Nykytaiteen museo Kiasman 16-25-vuotiaita nuoria aikuisia osallistava Kulttuuritulkki, eli Kultu-toiminta, jossa kulttuurista kiinnostuneet nuoret pääsevät toimimaan taideorganisaatiossa tarkoituksenaan tuoda nykytaidetta (ja sen organisaatiota) lähemmäs ihmisiä, joita se ei yleensä tavoita, erityisesti nuoria ja kulttuurivähemmistöjä. Tutkimuksessa Kultuja tarkastellaan toimijoina, jotka sijoittuvat perinteisen yleisön ja museon välitilaan. Kultut haastavat käsitteet yleisöstä ja asiantuntijasta ja museotoiminnan vaikuttavuuden suunnasta (kuka tekee, kenelle tekee). Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on Ivan Illichin kriittisen kasvatusajattelun kritiikki asiantuntijavaltaa harjoittavia institutionaalisia käytänteitä kohtaan. Illichin mukaan mielekkäät instituutiot edesauttavat kansalaisten vapaata toimijuutta (käyttäjä) asiakkuuden (kuluttaja) sijaan. Kriittistä kasvatusajattelua leimaa yhteiskunnallisesti radikaalin kumouksellisuuden potentiaali. Tutkimus selvittää minkälaiseksi Kultut kuvaavat suhteensa museoon ja erityisesti minkälainen Kultun asema ja rooli museon ja yleisön välitilassa on. Toiseksi tutkimus kuvaa Kultujen potentiaalia kumouksellisina toimijoina, eli hahmottaa Kultujen instituutiokriittistä ajattelua. Tutkimusta varten on haastateltu seitsemän Kultua kuvallis-toiminnallisella teemahaastattelumenetelmällä. Aineiston analyysi on toteutettu diskurssianalyyttisesti. Tutkimuksen hypoteesi oli, että välitilan toimijuus voi avata Kultulle ja instituutiolle aivan erityisen mahdollisuuden instituutiokritiikille. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että Kultujen roolia ja asemaa museon ja yleisön välitilassa määrittää vahvasti etuoikeutetun nuorisoryhmän riippuvuus museosta statuksen ja toimintatilan tarjoajana. Kultut esittävät kesyä ja jopa tahatonta kritiikkiä museota ja vallitsevia toiminnan puitteita kohtaan. Kultuissa on siis havaittavissa kumouksellisen ajattelun siemen, mutta toiminnan riittämättömästä reflektiivisyydestä ja museon jäykästä organisaatiorakenteesta johtuen Kultu-toiminta ei ole saavuttanut instituutiokriittistä potentiaaliaan. Kultut ovat tiettyyn pisteeseen saakka vastuullisia ja aloitteellisia toimijoita, mutta alistuvat tällä hetkellä museon missiolle ja toimeksiannoille kuin ”sidekick” sankarilleen. Kultujen puheessa on kuitenkin havaittavissa halua kehittää toimintaa ja saavuttaa toiminnallista omaehtoisuutta. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka lähestymistapa tarkasteltavaan aiheeseen on monitieteinen. Tutkimus voidaan sijoittaa kasvatustieteen, museologian ja yhteiskuntatieteen alueiden leikkauspinnalle. Taidekasvatuksen lopputyönä tutkimus osallistuu museopedagogiikan alalla käytävään keskusteluun instituution tehtävästä kommunikoida yleisönsä kanssa.Description
Supervisor
Pulkkinen, HannaThesis advisor
Haapalainen, RiikkaKeywords
museopedagogiikka, kulttuurinen osallisuus, toimijuus, instituutiokritiikki, kriittinen kasvatus, asiantuntijuus