Tilallisia rajattomuuksia. Lasten ja nuorten taidekeskus Annantalon oman näyttelytoiminnan historiaa ja sen pedagogisia ominaispiirteitä

Thumbnail Image

Files

master_Vainio_Miila_2023.pdf (12.38 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2023

Department

artmed

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma

Language

fi

Pages

60

Series

Abstract

Laadullisen tutkielmani aiheena on Helsingin kaupungin ylläpitämän lasten ja nuorten taidekeskus Annantalon omat näyttelytuotannot ja niiden ominaispiirteet. Tutkimus vastaa kysymykseen: mistä on Annantalon omat näyttelyt tehty? Omilla näyttelyillä tarkoitetaan Annantalon omia näyttelytuotantoja, joissa on mukana pedagoginen näkökulma. Annantalo on toiminut vuodesta 1987 Helsingin keskustassa taidekasvatuksen parissa ja näyttelytoiminta on yksi osa sen toimintaa. Opinnäytteeni rakentuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen käsittelee Annantalon syntyä ja toinen sen näyttelytuotantoja. Aineistona toimivat Annantalon omat julkaisut ja neljän haastateltavan sekä kirjoittajan oma työkokemus Annantalolla. Haastattelut ovat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja haastateltaviksi valikoitui neljä henkilöä, joilla on pitkä yhteinen työhistoria Annantalon näyttelytoiminnan parissa: Erja Mehto (sisällöt); Liisa Paatsalo (tuotanto); Leila Heimonen (tiedotus); Mauri Tahvonen (rakentaminen). Analyysiosassa aineistoa on lähestytty teemoittain sisällönanalyysin avulla ja sen myötä esille nousi seitsemän kategoriaa: teematyöskentely; työpajanäyttelyt ja toimintagalleria; yhdessä tekeminen ja lapsilähtöisyys; taiteidenvälisyys; saavutettavuus ja osallisuus; taiteilijaopettajat; ulkopuoliset asiantuntijat ja yhteistyökumppanit. Annantalon omissa näyttelytuotannoissa nousee esille vahva pedagoginen ote, ja aineiston pohjalta syntyi käsite pedagoginen tuottaminen kuvaamaan Annantalon näyttelytoiminnalle ja tuotannoille ominaisia toimintatapoja. Näyttelyn lisäksi tutkielmani keskeisiä käsitteitä ovat hiljainen tieto, oppiminen nykytaiteessa sekä toimijuus ja osallisuus. Toivon, Annantalolla tehdyn työn inspiroivan muita vastaavia tahoja taiteilijaopettajuuden arvostamiseen, saavutettavuuden huomioimiseen, kunnianhimoon näyttelyiden teossa, minkä seurauksena lapset ja nuoret pääsevät rinnan taiteilijoiden kanssa esille taiteen tekijöinä.

Annantalo is an arts centre for children, young people and families located in central Helsinki and maintained by the city of Helsinki. This qualitative study examines Annantalo’s exhibition productions and their special characteristics with an aim to answer the question: what are Annantalo’s own exhibitions made of? The term own exhibition refers to the productions with a pedagogical perspective. The arts centre has been operating in central Helsinki since 1987 and exhibitions form an integral part of its activities. The thesis consists of two parts: the first explores the beginnings of Annantalo and the second examines the exhibition productions. The data used for this study consists of the centre’s own publications, four semi-structured interviews and the writer’s own experience as an art educator at Annantalo. The four interviewees share a vast experience and work history regarding Annatalo’s exhibition activities: Erja Mehto (contents); Liisa Paatsalo (production); Leila Heimonen (information); Mauri Tahvonen (construction). The research material was analyzed using content analysis resulting in seven categories which describe the exhibition processes: thematical work; workshop exhibitions and action gallery; co-operation and centering the child; interaction between different art forms; accessibility and inclusivity; artist teachers; guest experts and external co-operation. The analysis illustrates a strong pedagogical approach in Annantalo's own exhibition productions, and based on the material the concept of pedagogical production was born to describe the methods used in Annantalo's exhibition activities and productions. In addition to the exhibitions, the central concepts of my thesis are tacit knowledge, learning in contemporary art as well as agency and participation. I hope that the achievements of Annantalo will inspire other similar organizations and actors to value artist teaching, to take accessibility into account, to be ambitious in organizing exhibitions which will offer the children and youth the possibility to work side by side as creators of art side by side with professional artists.

Description

Supervisor

Sederholm, Helena

Thesis advisor

Haapalainen, Riikka

Keywords

Annantalo, haastattelututkimus, hiljainen tieto, näyttely, oppiminen nykytaiteessa, osallisuus, pedagoginen tuottaminen, toimijuus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202309035416

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS