Using ESCO concept to improve energy efficiency in buildings - Experiences from Finnish municipalities

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2010

Department

Maanmittaustieteiden laitos

Major/Subject

Kiinteistöoppi

Mcode

Maa-20

Degree programme

Language

en

Pages

vi + 51 + [6]

Series

Abstract

Energy efficiency issues have become more and more important in the present-day world. The built environment has a significant role in this since buildings have been reported to contribute to ca. 40 percent of the total energy usage. Many different initiatives, policies and business concepts have been made to decrease the energy usage of buildings. One such concept is the ESCO concept, which at its best could achieve a win-win-win situation between building owners, service providers and the environment. Due to the fact that public entities own significant amount of often technically outdated properties, their role in increasing of building energy efficiency is important and the ESCO concept has been suggested to address this challenge. This study is a qualitative approach aiming to gather information of the current ESCO market among the Finnish municipalities and to identify the possible barriers which slow down the development of the market. The research is based on literature, interviews and two exemplary municipal cases. The key findings of the study indicate that the market has increased during the last 5 years and the general conspicuousness of the concept has increased. The experiences of the concept in-use have been mainly positive. The amount of energy savings was roughly 10-20%. Previously only the Shared Savings model has been used to finance ESCO projects but the use of Guaranteed Savings has increased lately. To some extent, the trend also seems to be towards projects were several buildings are contracted at the same time instead of just one. However, certain barriers still seem to exist. Especially the public procurement of ESCOs was mentioned to be challenging and more clarified guidelines of procuring and contracting ESCOs was desired. Most of the municipalities seem to be in early stage with the concept and have mostly executed only one pilot ESCO project. Despite all this, there seems to be potential for more ESCO projects in the future; on average there was a belief of starting new ESCO projects within 3 years. As time goes on, it is possible that the concept will be used among the public housing sector also, according to some respondents at least. In addition, street lighting can offer a noteworthy field of interest for ESCO service providers.

Energiatehokkuus on yhä tärkeämmässä asemassa nykyään. Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä rooli tässä yhteydessä, sillä rakennusten on raportoitu vastaavan n. 40 prosentista kokonaisenergiakulutuksesta. Lukuisia eri aloitteita, toimintaperiaatteita ja liiketoimintamalleja on laadittu rakennusten energiankäytön vähentämiseksi. Yksi tällainen liiketoimintamalli on ESCO-konsepti, jonka avulla voidaan parhaimmillaan saavuttaa "win-win-win"-tilanne rakennusten omistajien, palveluntarjoajien ja ympäristön välille. Koska julkiset tahot omistavat merkittävän määrän usein teknisesti vanhentunutta rakennuskantaa, on heidän roolinsa energiatehokkuuden parantamisessa tärkeää. ESCO-konseptin soveltamisen on uskottu vastaavan tähän haasteeseen. Tämä diplomityö on kvalitatiivinen tarkastelu, jonka tavoitteena on kerätä tietoa tämän hetkisistä ESCO-markkinoista Suomen kuntasektorilla sekä tunnistaa mahdollisia esteitä, jotka hidastavat näiden markkinoiden kehittymistä. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen, haastatteluihin sekä kahteen kuntatapaustutkimukseen. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset osoittavat, että markkinat ovat kasvaneet viimeisen 5 vuoden aikana ja että konseptin tunnettuus on lisääntynyt. Konseptin käytännön kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Keskimääräinen energiansäästö on ollut n. 10 - 20 %:n luokkaa. Aikaisemmin ainoastaan Shared Savings-mallia on käytetty ESCO-projektien rahoittamiseen, mutta hiljattain Guaranteed Savings-mallin käyttö on lisääntynyt. Jossain määrin myös yleinen trendi näyttäisi olevan kohti projekteja, joihin sisältyy useita rakennuksia pelkästään yhden rakennuksen sijaan. Joitain esteitä on kuitenkin yhä olemassa. Erityisesti julkinen hankinta ja ESCO-toimijoiden kilpailutus mainittiin haastavaksi, ja selvempiä ohjeita hankintaan ja kilpailuttamiseen toivottaisiin. Vaikuttaakin silti., että suurin osa kunnista olisi alkuvaiheessa konseptin käyttöönottamisessa; moni niistä on toteuttanut vasta yhden pilottihankkeen ESCO-konseptin avulla. Huolimatta näistä seikoista, uusille ESCO-projekteille näyttäisi olevan potentiaalia tulevaisuudessa; keskimäärin katsottiin, että seuraavan kolmen vuoden aikana tullaan käynnistämään lisää ESCO-hankkeita. Ajan myötä on myös mahdollista, että Suomessa konseptia saatettaisiin käyttää julkisessa asuntokannassa, ainakin osan vastanneiden mielestä. Lisäksi kaupunkien katuvalaistus voisi tarjota mielenkiintoisen alueen ESCO-toimijoille tulevaisuudessa.

Description

Supervisor

Junnila, Seppo

Keywords

ESCO, ESCO, EPC, EPC, Guaranteed Savings, Guaranteed Savings, Shared Savings, Shared Savings, energy, energiatehokkuus, municipalities, kunnat

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122356510

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG