Generative AI's role in reducing transaction costs in Finnish legal markets - An analysis of litigation process participants

Abstract

The foundation of economic analysis lies in assumptions about the functioning of laws. However, there is scarce literature in the field of economics on the effectiveness of legal markets. In Finland, the judicial system faces notable inefficiencies, highlighting the need for productivity improvements.

This literature review examines whether the integration of generative artificial intelligence (GenAI) into the litigation process could reduce the transaction costs it generates. By analyzing both empirical evidence and theoretical frameworks, I explore the potential efficiency gains and challenges associated with the use of GenAI in judicial processes. Empirical studies by Futurice Oy and SiloGen AI Oy suggest that AI can enhance worker productivity. Whereas theoretical work by Acemoglu (2021) cautions that AI implementation in certain tasks could have unintended negative effects, particularly concerning economies of scope.

The findings are mixed; while GenAI holds promise for improving the efficiency of the judicial system, its implementation must be carefully planned and meaningfully executed to maximize benefits and minimize risks.

Taloustieteellisessä analyysissä oletetaan oikeusmarkkinoiden toimivuus. Taloustieteessä on kuitenkin niukasti kirjallisuutta oikeusmarkkinoiden tehokkuudesta. Suomessa oikeusjärjestelmä kärsii merkittävistä tehottomuuksista, mikä korostaa tuottavuuden parantamisen tarvetta.

Tämä kirjallisuuskatsaus tutkii, voisiko generatiivisen tekoälyn (GenAI) integrointi oikeusprosesseihin vähentää niihin liittyviä transaktiokustannuksia. Analysoimalla sekä empiiristä aineistoa että teoreettisia viitekehyksiä tarkastelen GenAI:n mahdollista tehokkuuspotentiaalia ja siihen liittyviä haasteita oikeusprosesseissa. Futurice Oy:n ja SiloGen AI Oy:n empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että tekoäly voi parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Sen sijaan Acemoglun (2021) teoreettinen työ esittää, että tekoälyn käyttöönotolla tietyissä tehtävissä voi olla odottamattomia kielteisiä vaikutuksia erityisesti tuotevariointi etujen näkökulmasta.

Tulokset ovat ristiriitaisia; vaikka GenAI tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia oikeusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseen, sen käyttöönotto on suunniteltava huolellisesti ja toteutettava tarkoituksenmukaisesti maksimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi ja riskien minimoimiseksi.