Ahdistuneet ankat ja muita huoliolentoja – uimaretki taiteen ja pedagogiikan välillä
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
41
Series
Abstract
Opinnäytteeni tarkastelee taiteellisten ja pedagogisten praktiikoideni vaikutusta toisiinsa, empatian olevan isossa roolissa näiden tarkastelussa. Aihe on ajankohtainen, koska edellä mainittuja praktiikkoja ei ole tutkittu empatian kautta. Empaattinen työskentely on tärkeää sekä taiteellisessa että pedagogisessa työssä, painotuksen ollen nuorten kanssa työskentelyssä. Kiinnostus aiheeseen lähti omien keraamisten huoliolentojen tekemisestä ja empatian kokemuksesta niiden kautta. Huoliolennot ovat savesta tai muusta sitä muistuttavasta materiaalista tehtyjä olentoja, jotka herättävät tekijässä ja katsojissa myötätuntoa, ja joiden kautta voi parhaimmillaan tuntea empatiaa itseään kohtaan. Tarkoituksenani on löytää vastaukset tutkimuskysymyksiini: Miten oma taiteellinen praktiikka asettuu pedagogiseen kontekstiin? Miten pedagoginen konteksti muuttaa omaa taiteellista praktiikkaa? Opinnäyte koostuu teoriaosuudesta ja analysointiosuudesta. Teoriaosuudessa avaan tärkeimmät käsitteet, jotka ovat: empatia, sympatia, itsesääli, uusmaterialismi, posthumanismi ja uusanimismi. Nämä käsitteet auttavat minua taiteellisen ja pedagogisen praktiikkojeni analysoinnissa, ja ne kulkevat koko opinnäytteen läpi. Analysoin omaa taiteellista praktiikkaani, sekä Susanna Nurmen kanssa Kansalaisfoorumilla pitämiäni huoliolento-työpajoja koskevien kyselyjen vastauksia. Tutkimusmetodina toimii taideperustainen toimintatutkimus. Tutkimus osoittaa taiteellisen praktiikkani muovaavan pedagogista praktiikkaani. Ymmärsin ahdistusankkojen ja muiden huoliolentojen tekemisen olevan sovellettavissa opetuksessa, mutta ettei ne sovi emotionaalisen latauksensa johdosta luokkatilaan, sillä se ei välttämättä ole kaikille turvallinen tila. Pedagoginen konteksti muuttaa taiteellista praktiikkaani innoittamalla kokeilemaan jotain uutta. Mietin ahdistusankkojeni vaikutusta elämääni ja esittelen eri tapoja miten olen kehittänyt taiteellista praktiikkaani. Opinnäytteen tuloksista voi johtaa suosituksia empaattisempaan opetusotteeseen. Huoliolentojen emotionaalinen ja lähes terapeuttinen vaikutus osallistujiin on todettu toimivaksi Kansalaisfoorumin työpajojen osallistujien vastausten perusteella. Tuloksia pohtiessa ilmaantui huoli liiallisesta emotionaalisesta kuormituksesta, joka voi vaikuttaa taidekasvattajan hyvinvointiin negatiivisella tavalla. Kuormitus voi johtaa myötätuntouupumukseen, jolloin myötätunnon kokeminen muita kohtaan tuntuu liian raskaalta. Onkin tärkeää osata tunnistaa omat rajansa, ja mitkä asiat kannattaa jättää ammattilaisten (esimerkiksi koulupsykologi) hoidettavaksi. Kaiken kaikkiaan opinnäytteestä voi kerätä informaatiota empatiasta ja muista siinä esitetyistä termeistä, ja saada innoitusta omaan taiteellisen ja pedagogisen praktiikoiden pohtimiseen ja kehittämiseen.This thesis examines my artistic and pedagogist practices, their interaction with each other, empathy having a big role in it. The thesis is topical because these practices and the results haven’t been examined through empathy. Empathetic working is important in artistic and teaching work, especially when teaching young students. My interest in the thesis’s topic started from making my own worry creatures, the anxious ducks, and feeling empathy towards them and myself through them. Worry creatures are made from clay or of material like it, and they make people feel sympathy for them. In the best-case scenario people will feel empathy for themselves through them. I intend to find answers to my research questions, which are: How does my own artistic practice positions itself to context of pedagogy? How does the context of pedagogy change my artistic practice? This thesis consists of theory part and analyzing part. I open the most important concepts in the theory part, which are: empathy, sympathy, self-pity, new materialism, post humanism and new animism. These concepts run through the whole thesis, and they help me to analyze my artistic and teaching practices. I’m analyzing my own artistic practice and the answers to a questionnaire made for the participants of my and Susanna Nurmi’s workshops. The workshops were held at Kansalaisfoorumi. My research method is art-based action research. The research proves that my artistic practice shapes my teaching practice. I understood that making my anxious ducks and other worry creatures suits in teaching, but it won’t work in classrooms due to classrooms not being a safe space for everyone. The context of pedagogy shapes my artistic practice by inspiring me to try something new. I’m thinking about the impact my anxious ducks have in my life, and I present different ways I have improved my artistic practice. The results of the thesis can lead to improvements to a more empathetic way of teaching. The emotional and almost therapeutic impact in participants has been proved to work by seeing the results of Kansalaisfoorumi’s workshops. When I was thinking about the results, I got worried of the emotional stress teachers’ wellbeing can face. The stress can lead to sympathy fatigue, which makes feeling sympathy towards others feel too heavy. It’s important for teachers to recognize their own boundaries and which things should be left to professionals as for example the school psychologist. All in all it’s possible for the reader to gather information from the different concepts, most importantly empathy, and get inspiration and ideas for their own artistic and teaching practices.Description
Supervisor
Pusa, TiinaThesis advisor
Pusa, TiinaKeywords
empatia, sympatia, myötätuntouupumus, uusmaterialismi, posthumanismi, uusanimismi
