Tieto- ja viestintäteknologia-alan ympäristövaikutusten raportointi 2020-luvun EU-lainsäädännön kehityksessä

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Bachelor's thesis

Department

Mcode

Language

fi

Pages

48

Series

Abstract

EU:n kunnianhimoinen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite edellyttää merkittävää määrää investointeja ilmastotoimiin yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Vihreiden pääomien tehokas ohjautuminen aidosti kestäviin kohteisiin edellyttää luotettavaa tietoa ja sen kulkua kestävyysraportointiverkossa. EU on laatinut kestävyyttä koskevia säännöksiä nopeasti ja niitä on moninkertaisesti enemmän kuin muilla talousalueilla. Vuonna 2024 voimaan tullut kestävyysraportointidirektiivi CSRD edellyttää päästöjen raportoinnin ulottamista laajasti arvoketjuihin sekä tuo kestävyystiedot ensimmäistä kertaa taloudellisen tilinpäätösaineiston rinnalle ja varmennettavaksi. Muutos arvoketjun raportoinnissa koskee erityisesti ICT-alaa, jonka päästöistä ylivoimaisesti suurin osa syntyy arvoketjun kautta. Ensimmäiseksi tässä tutkielmassa on käsitelty uuden kestävyysraportointilainsäädännön taustalla olevia tavoitteita, lainsäädännön ja raportointistandardien keskeisimpiä muutoksia, nykytilannetta sekä suuntaa. Toiseksi tutkielmassa on käsitelty esimerkkinä ICT-alaa ja muutamaa esimerkkiyhtiötä ja tarkasteltu raportointikäytänteiden muutoksia intensiivisen ja nopean lainsäädäntömuutoksen murrosvaiheessa. Kirjallisuuskatsauksessa on havaittu, että ennen CSRD-aikaa yritysten päästölaskennassa ja raportoimisessa sekä niiden rajauksissa on käytetty lukuisia vertailukelvottomia standardeja. Standardien muutos on johtanut siihen, etteivät yritysten päästöjen muutokset ajan kuluessa ole enää vertailukelpoisia. CSRD on yhtenäistänyt käytänteitä, mikä osoittaa, että tarve direktiiville on ollut olemassa. Tutkielmassa on myös havaittu, että Euroopan komission uusimmat raportit CSRD:n heikosta totetumisesta ensimmäiseltä vuodelta ovat linjassa myös ICT-alan raporttien kanssa. EU-lainsäätäjä on vuonna 2025 perääntynyt CSRD:n alkuperäisen suunnitellun tiukentumisen aikataulusta ja suunnittelee sen soveltamisalan rajaamista henkilöstömäärän perusteella vain 10 %:iin niistä yhtiöistä, joita direktiivin piti alun perin koskea. EU:n ilmastotavoitteen kanssa on kiire, eikä epäröintiin ole aikaa. EU-lainsäädännöllä ei ole tällä hetkellä selkeää suuntaa, mikä itsessään ei ole tarkoituk-senmukaista ilmastotavoitteiden kannalta. EU-lainsäätäjän tulisi myös tutkia, onko henkilöstömäärän käyttäminen kriteerinä CSRD:lle ylipäätään tarkoituksenmukaista, kun esimerkiksi toimialakohtaiset päästöprofiilit ovat erilaisia.

Description

Supervisor

Rajala, Risto

Thesis advisor

Seppälä, Timo

Other note

Citation