Tiemerkintöjen ohjausvaikutukset ja kestoikä

Thumbnail Image

Files

urn100481.pdf (6.56 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2011

Department

Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

Major/Subject

Tietekniikka

Mcode

Yhd-10

Degree programme

Language

fi

Pages

93 + [16]

Series

Abstract

Tiemerkinnät ovat edullinen keino vähentää onnettomuuksia ja ohjata liikennettä. Merkinnät voidaan jakaa toiminnan mukaan kahteen luokkaan: visuaalisiin merkintöihin ja palautetta antaviin merkintöihin. Näiden kahden lisäksi on kehitetty kolmas merkintäluokka yhdistelmämerkinnät, joka yhdistää edelliset. Visuaaliset merkinnät erottuvat tiestä heijastavan valon ja värin avulla. Merkintöjen kuntoa arvioidaan kesän alussa paluuheijastavuusmittauksin. Paluuheijastavuuden käytöstä ei kuitenkaan tunneta. Visuaaliset merkinnät myös kuluvat nopeasti. Palautetta antavat merkinnät ovat Suomessa yleensä tasavälijyrsintämerkintöjä. Niillä on hyvät heräteominaisuudet, mutta jyrsintä vaurioittaa päällysteitä ja herätteenä toimiva melu on myös ympäristöön kohdistuva ongelma. Kesällä 2010 tehtiin paluuheijastavuusmittauksia visuaalisten merkintöjen paluuheijastavuuskäytöksen tunnistamiseksi, katsastettiin jyrsintämerkintöjen kuntoa ongelmien tunnistamiseksi sekä ohjeistuksen kehittämiseksi ja kokeiltiin yhdistelmämerkintöjä, joiden tulisi parantaa visuaalisten merkintöjen kulumisongelmaa ja vähentää palautetta antavien merkintöjen meluongelmaa. Paluuheijastavuusmittauksien tulokset osoittivat, että merkintöjen paluuheijastavuus on korkeimmillaan toukokuun ja kesäkuun vaihteessa ja heinäkuun loppupuoliskolla. Elokuun aikana paluuheijastavuus laskee ja mittaukset kannattaisi tehdä elokuun loppupuolella, koska silloin on paluuheijastavuuden tarve korkeimmillaan. Jyrsintämerkintöjen katselmus osoitti, ettei kunnossa ole suuria ongelmia. päällysteiden saumat, vanhat päällysteet ja syvät jyrsinnät voivat niitä aiheuttaa. Jyrsintämerkintöjen tekemistä päällysteen saumaan sekä yli kaksi vuotta vanhoihin päällysteisiin tulisi välttää. Jyrsintöjen syvyys ei saisi olla 10 mm suurempi ja matalammat jyrsinnät olisivat parempia merkintöjen kestävyyden kannalta. Yhdistelmämerkintäkokeilussa käytettiin jyrsinnän muotona siniaaltoa ja kokeilu osoitti, että siniaallonmuotoinen jyrsintä tuottaa vähemmän melua ympäristöön kuin tasavälijyrsintä, mutta enemmän tärinää, joka on myös voimakas heräte. Yhdistelmämerkinnän tekeminen tulisi ohjeistaa siten, että visuaalinen merkintä ei peittyisi koskaan täysin veden alle.

Implementing road markings enhances road safety with low costs. Markings are divided into two groups: visual road markings and rumble stripes. A third group called combined road markings is a combination of visual marking and rumble stripe. Colour and retro reflection are key properties of visual markings. Retro reflection measurements are used to evaluate the condition of road markings, but retro reflection behaviour during summer is unknown. Visual markings tend to wear out fast. Widely used and effective milled rumble stripes have noise problems to environment. In addition, milling breaks the asphalt surface and may cause damages. To overcome these problems three field studies were carried out in the summer 2010. These studies were retro reflection study, rumble stripe evaluation and field test of combined road markings. The retro reflection study showed that visual road markings retro reflection reached its highest value in the end of May, beginning of June and in July. In August retro reflection declined. However, because of longer nights, the need for the retro reflection is higher in August. These are the reasons why retro reflection should be measured in August. The rumble stripe evaluation showed that there is no huge condition problem. Sources for the problems were as follows: joints and age of asphalt and milling depth. Milled rumble stripes should not be implemented in asphalt aged over two years. Milling the joint should be avoided. Also milling depth should not exceed 10 mm. Combination of continuous rumble stripe milled in sinus wave shape and white visual mass marking on top were tested on two roads. Test results showed that continuous sinus wave shaped rumble stripes causes less noise to the environment compared to mainly used cylinder shaped milled rumble stripes. Although noise was reduced also inside the vehicle, vibration was stronger. Vibration is also effective in awaking drowsy drivers. Combined markings should be made so that rain water would never cover visual marking.

Description

Supervisor

Pellinen, Terhi

Thesis advisor

Valtonen, Jarkko

Keywords

tiemerkintä, paluuheijastavuus, jyrsintämerkintä, yhdistelmämerkintä, roadmarking, retroreflection, rumble stripe

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022661

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG