Lohkomisprosessin vertailu Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien välillä

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Location:
P1 Ark M80

Authors

Date

2006

Department

Maanmittausosasto

Major/Subject

Kiinteistöoppi

Mcode

Maa-20

Degree programme

Language

fi

Pages

82

Series

Abstract

Tässä tutkimuksessa on vertailtu lohkomisprosessia Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien, Espoon ja Hyvinkään välillä. Lohkomisprosessilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa eri toimenpiteitä lohkomisen vireilletulosta sen loppuunsaattamiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat vireilletulo, maastotöitä edeltävät toimenpiteet, arkistotutkimukset, tiedottaminen, toimituksen maastotyöt toimituskokous, asiakirjojen valmistus, rekisteröinti ja arkistointi. Aluksi työssä on selvitetty lohkomisen historiaa aina vuoden 1864 osittamisasetuksesta lähtien päätyen nykyisin voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain aikaan, joka tuli voimaan vuonna 1997. Tuohon aikaväliin mahtuu useita eri lakimuutoksia; uudet osittamisasetukset, asetus jakolaitoksesta, jakolaki sekä kaavoitusalueiden jakolaki ja nykyinen kiinteistönmuodostamislaki. Historiaselvityksen jälkeen työssä on paneuduttu lohkomiseen ja sen eri määritelmiin. Lisäksi on selvitetty lohkomisen tarkoitusta ja sen eri lajeja. Työssä on otettu käsittelyyn lohkomisprosessi yleiseltä kannalta, jonka näkökulmana on ollut Maanmittauslaitoksen prosessi. Seuraavaksi on käsitelty varsinaisia ongelmakohtia eli minkälaiset prosessit ovat ja minkälaisia eroja niiden välillä on. Ongelmakohtia on käsitelty niin, että ensin on käyty valtion prosessi yksityiskohtaisesti läpi ja tämän jälkeen vastaavasti kaupunkien prosessi. Työn tarkoituksena on selvittää Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosessit. Työssä on selvitetty niitä eroja, joita prosesseissa on. Työn tarkoituksena on myös saada joitain ehdotuksia prosessien kehittämiseksi. Selvistä kehittämisehdotuksista on johdettu toteuttamiskelpoisia johtopäätöksiä ja suosituksia. Molempien prosessien lopputulos eli uusi lohkokiinteistö, on selvä. Maanmittauslaitoksen prosessi on kuitenkin riskialttiimpi erilaisille seikoille, jotka pidentävät prosessin kestoaikaa. Tutkimuksessa selvisi, että Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosesseissa on eroja. Valtion prosessi on paljon monimutkaisempi kuin kaupunkien. Tämä seikka heijastuu myös prosessien muihinkin menettelyihin ja niistä johtuviin eroihin. Tämä työ on kvalitatiivinen tutkimustyö. Tutkimusmenetelminä olivat alan kirjallisuuteen tutustuminen, haastattelut sekä oman työskentelyni arvioiminen Uudenmaan maanmittaustoimistossa.

Description

Supervisor

Vitikainen, Arvo

Thesis advisor

Vuorinen, Markku

Keywords

real property, kiinteistö, subdivision, lohkominen, process of subdivision, lohkomisprosessi

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120552449

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK