Vuorovaikutteinen suunnittelu ja sen vaikuttavuudesta viestiminen – dokumentti-analyysi Helsingin kaupungin asemakaavoituksen vuorovaikutusraporteista
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Authors
Date
Department
Mcode
Language
fi
Pages
73
Series
Abstract
Maankäytön suunnittelussa osallisten paikallistuntemus, mielipiteet ja kokemusasiantuntijuus ovat tärkeä ja tunnistettu osa prosesseja ja lähtötietoja. Kaupungit nähdään alati muuttuvana kompleksisena systeeminä, jonka keskiössä on ihmisten jokapäiväinen elämä ja yhteinen kaupunkiympäristö. Tämän elinympäristön suunnitelmallinen sopeuttaminen ja kehittäminen vastaamaan moniin nykyajan haasteisiin ei ole enää vain suunnittelijoiden tai päättäjien käsissä, vaan suunnitteluratkaisuille tavoitellaan myös asukkaiden hyväksyntää. Suomessa mahdollisuus osallistua on turvattu lainsäädännössä. Laissa vaadittujen osallistamiskierrosten lisäksi suunnittelijoilla on laaja työkalupakki vuorovaikutustyökaluja. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa osana asemakaavan laatimista koostetaan vuorovaikutusraportteja. Raportissa kuvataan kaavan vuorovaikutusprosessi ja esitetään kaikki kaavaprosessin aikana osallisilta ja viranomaisilta tulleiden virallisten huomautusten aiheet ja niihin laaditut vastineet, jotta päätöksen tekijät olisivat selvillä kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden esittämistä huomioista, huolista ja toiveista. Osallisuuden tasoista ja työkaluista on keskusteltu jo vuosikymmeniä, mutta vuorovaikutusprosessin vaikuttavuuden tutkiminen ja mittareiden kehittäminen ei ole vielä vakiintunut osa toimintaa ja kirjallisuutta. Tässä diplomityössä tutkin Helsingin kaupungin vuorovaikutusraportteja dokumenttianalyysin keinoin saadakseni tietää miten ne viestivät vuorovaikutuksesta lukijalle. Pohdin myös voisiko vuorovaikutusraporttien kohderyhmää laajentaa päättäjien lisäksi myös viestimään osallisille ja muille kaupunkilaisille osallistumisen vaikutuksista suunnitteluprosessiin. Tutkimuksessa tunnistin vuorovaikutusraporteista 8 teemaluokkaa (mm. ’vaikutus suunnitteluprosessiin’ ja ’tulevaisuuskuva’), jotka kuvaavat raportin viestintää. Tulosteni pohjalta tein suosituksia, jotka tulisi huomioida vuorovaikutusraportin kehittämisessä. Niistä merkittävimmät olivat selkokielisyys, saavutettavuus, visualisointi, huomautusten esittämisen ja lausuntojen laatimisen huolellisuus. Systemaattinen vuorovaikutusraportointi, jossa painotetaan läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutuksen vaikuttavuudesta viestimistä, myös osallisten suuntaan, voi johtaa parempaan vuorovaikutuskulttuuriin osallisten, päättäjien ja suunnittelijoiden välillä. Paremman vuorovaikutuskulttuurin myötä luomme paremmat lähtökohdat yhteiselle tulevaisuudelle kaupunkiympäristössä.Citizens’ local knowledge, opinions and role as an expert by experience in one’s own living environment is recognized part of land use planning theory and practises. Cities are seen as continuously chancing, complex systems that are built around peoples’ everyday lives. These living environments are facing many challenges to adapt to e.g. urbanization and climate change. Formulating these plans and decision is not only in the hands of planners and politicians but also citizens are expected to participate. In Finland, the possibility to participate is protected by the law. In addition to the mandatory participation phases, the planners have many methods to use to participate citizens. In the City of Helsinki, detailed planners conclude a participation report while working on a detailed plan. The report is a document, which tells what participation methods were used in different phases of planning process and sums up the received feedback and the planner’s responses to the worries, ideas and other notions the participants have expressed. The discussion of levels of citizen participation and its tools have been in the centre of participatory planning theory for many years but the effectiveness of public participation and methods of measuring it is not widely discussed in theoretic discussion or adapted in practise. In this thesis, I will analyse how participation’s effectiveness is pictured in detailed plans’ participatory reports in the City of Helsinki. The reports are drawn to help the decision makers’ to understand the participation process while making a decision whether to pass the detailed plan. As a part of my thesis, I ponder if the report could also be used to communicate overall results of participation process to the participants and the public. Through my document analysis coding process, I found eight themes that can be found in the report. One of them is the effect of public participation in the process or planning result. Based on my study and the related literacy I created a list of suggestions for developing the report. Systematic reporting will lead to more transparent, democratic and dialog enhancing result. With better participation culture between planners, decision makers and the public, we can create better foundations to develop cities for all of us.Description
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Ylönen, LiisiRossi, Saana