Tilastollisten seurantamenetelmien soveltaminen kirjapainotuotannossa

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää minkälaisin edellytyksin tilastollisen prosessinohjauksen menetelmiä (SPC) voitaisiin Kustannusosakeyhtiö Otavan Kirjapainossa käyttää ja mitä etuja näin olisi saavutettavissa. Työssä seurattiin tilastollisin menetelmin painotöille määritetyn paperinkulutusarvion toteutumista paino-osastolla. Tavoitteena oli myös tilastollisen prosessinohjauksen menetelmillä kerätä tilastollinen perusaineisto kirjapainon paino-osaton tuotannosta ja tuotannon häiriötekijöistä. Lisäksi tiedonkeruun vaikeus ja luotettavuus selvitettiin. Työ on esiselvitys ja tuotantomittakaavainen koe tilastollisen laadunvalvontajärjestelmän luomiseksi Otavan Kirjapainoon.

Työn kirjallisuusosassa selvitettiin Otavan Kirjapainon kirjanvalmistusprosessi ja sen hallinnan periaatteet. Myös yleiset laadun kehittämisen ja tilastollisen prosessinohjauksen periaatteet selvitettiin. Tiedon analysointimenetelmistä esitettiin Pareto-, syy-seuraus- ja hajonta-analyysi. Lisäksi käytiin läpi aikaisempia Otavan Kirjapainon teettämiä materiaalinkulutukseen liittyviä tutkimuksia. Työn kokeellisessa osassa seurattiin tilastollisen prosessinohjauksen menetelmin sekä suhteellista (%) että absoluuttista (arkkia tai kg) poikkeamaa paperinkulutusarviosta. Otavan tuotannonohjausjärjestelmästä poimittiin tilastollinen perusaineisto, minkä perusteella laadittiin valvontakortit ohjausrajoineen kaikille painokoneille. Valvontakortteja käytettiin tuotanto-olosuhteissa noin neljä kuukautta. Ohjausrajojen ylittäneistä painotöistä selvitettiin poikkeaman aiheuttaneet tuotannon häiriöt. Häiriösyyt ryhmiteltiin seitsemään luokkaan, jotka olivat seuraavat: menetelmät, paino-osaston työntekijät, muut työntekijät, koneet, raaka-aineet, työympäristö ja tuntematon. Tämän jälkeen häiriösyille suoritettiin Pareto-, syy-seuraus- ja hajonta-analyysi.

Painotöitä oli seurannassa yhteensä 1087 kappaletta. Valvontakorttien ja rajojen määrittämiseen käytettiin 432 työtä. Neljän kuukauden mittausjaksolla seurattiin 655 painotyötä. Tilastollisesta perusaineistosta havaittiin, että paperinkulutusarviosta poikkeamisen jakauma on Weibull-jakauman mukainen. Normaalijakaumaan perustuvia standardimenetelmiä oli siten mukailtava. Ohjausrajojen ylittäneiden töiden määrä (12 % mittauksista) osoitti, että kirjanvalmistusprosessi ei ollut paperinkulutuksen osalta täysin hallinnassa. Parhaiten prosessi oli hallinnassa Albert- ja Rekord-painokoneilla. ROl-painokoneen tuloksissa on huomioitava pienen otoksen tuoma epävarmuus sekä se, että kone oli ollut käytössä alle vuoden ajan. Harris-painokoneella prosessin keskilinja poikkeaa asetetusta paperinkulutustavoitteesta ylöspäin. Tällä on vaikutusta materiaalivaraston hallintaan, resurssien hallintaan ja työtekijöiden asenteisiin. Lisäksi sillä on mahdollisesti laskennallinen vaikutus töiden hinnoitteluun ja toiminnan tuloksen jakautumiseen Suurimmat painoprosessin häiriölähteet olivat työntekijöiden inhimilliset virheet (erehdykset, unohdukset ja käyttövirheet) ja menetelmätekijät (suunnittelu, työnjohto, työtavat ja työohjeet). Konehäiriöiden, raaka-ainevirheiden ja ympäristötekijöiden vaikutus paperinkulutuksen suureen kasvuun oli hyvin pieni. Tuntemattomien häiriöiden osuus jäi pieneksi, mikä osaltaan kuvastaa menetelmän toimivuutta. Tulosten tarkkuus ja luotettavuus olivat kokonaisuutena hyvät. Tilastollisessa tarkastelussa olisi aina pyrittävä suureen otoskokoon, sillä yksittäisten painotöiden kohdalla virheet saattavat kuitenkin olla huomattavia. Yksittäisten tapahtumien perusteella on vaarallista tehdä johtopäätöksiä koko prosessin toiminnasta. Suurimmat epävarmuus- ja epätarkkuustekijät johtuivat tiedonkeruun hankaluudesta ja viiveestä paperinkulutustapahtuman, kirjauksen ja tiedonkäsittelyn välillä. Tilastollisen seurannan tarkkuus kuitenkin paranee toiminnan vakiintuessa ja otoskoon kasvaessa.

Tämän työn tekeminen osoitti, että tilastollisia seurantamenetelmiä voidaan menestyksellisesti käyttää kirjapainon laatujohtamisen työkaluina. Toimintaa tulisi ehdottomasti jatkaa, laajentaa ja automatisoida. Jo pelkästään ISO 9000 -laatustandardin mukainen toiminta edellyttää kyseisten seurantamenetelmien käyttöä. Ennen jatkotoimenpiteitä tulisi kuitenkin arvioida kuinka suuria panoksia laadunvalvontatyöhön voidaan yrityksessä käyttää.