Tulevaisuuden urbaanit olohuoneet puistoissa - uusia rahoituskeinoja Helsingin puistoille
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 Ark A
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2016
Department
Major/Subject
Maiseman suunnittelu ja rakentaminen
Mcode
MA-94
Degree programme
Language
fi
Pages
85 + 16
Series
Abstract
Diplomityön tavoitteena on määritellä Helsingin julkisille puistoille uusia resursointi- ja rahoituskeinoja, joiden avulla puistoista voidaan tulevaisuudessa muodostaa entistä monipuolisempia kohtaamispaikkoja ja julkisia, toiminnallisia olohuoneita. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puistojen rahoitus on laskenut merkittävästi niin ylläpidossa, kuin rakentamisessa. Kuitenkin kaupungin kaavoitusta ohjaavat ohjelmat (Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016, Kotikaupunkina Helsinki -asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma 2012, sekä yleiskaavaehdotus 6.10.2015) edellyttävät puistojen olevan vetovoimaisia, laadukkaita ja viihtyisiä kaupunkikulttuurin kohtaamispaikkoja. Diplomityö koostuu teoriaosasta, benchmarking-arvioinnista ja konseptisuunnitelmista. Teoriaosion ensimmäisessä luvussa käsitellään kirjallisuuskatsauksen kautta Helsingin puistoja koskevia tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista. Toisessa luvussa tutustutaan Helsingin puistokulttuuriin eri aikakausina ja tutkitaan suunnittelunäkökulmia puistojen kehittämiselle muun muassa laadun määrittelyn kautta. Kolmas luku avaa benchmarking-arvioinnin avulla käsitystä siitä, millaisia eri keinoja voidaan kehittää puistojen rahoitukseen ja resursointiin julkisen rahoituksen rinnalle. Työssä kuvataan resursoinnin keinona kumppanuusmalleja, joissa puistolle on kehitetty omaa toimintaa tai koko puiston operointia hallinnoiva organisaatio. Lisäksi työssä tarkastellaan kunnan julkisen rahoituksen lisäksi kootun julkisen rahoituksen, puiston omien tulonlähteiden, vapaaehtoisten aluemaksujen, sekä kansalaisten osallistamisen keinoja. Keinojen soveltuvuutta Helsinkiin analysoidaan tapausesimerkkien avulla. Työssä luodaan benchmarking-arvioinnin pohjalta kaksi kumppanuusmalleja ja rahoituksen keinoja toimeenpanevaa konseptia. Konseptit tutkivat kaupungin omaa puistokoordinaattorin virkaa ja puistokohtaista organisaatiota Töölönlahden ja Kaisaniemen puistojen alueille. Konseptit osoittavat, että puistokoordinaattori ja puistokohtainen organisaatio voivat edesauttaa lisäresursseja. Työn lopussa on listattu keskeiset näkökulmat uusien resursointi- ja rahoituskeinojen kehittämiseen. Paikat, jotka kutsuvat viettämään aikaa, syntyvät parhaiten yhteistyöllä. Yhteistyön avulla voidaan vahvistaa yhteistä tahtotilaa ja synnyttää lisäresursseja puiston operointiin ja kehittämiseen. Puistot voidaan sitoa myös osaksi laajempaa kokonaisuutta, esimerkiksi edistämään kaupunkikulttuurin alueiden kehittämistä tai alueellista identiteettiä. Puistojen vahvempi sitominen kaupungin strategiaohjelmaan vahvistaisi myös puistojen yleistä tahtotilaa, mahdollistaen lisäresursseja. Koska nykyresurssein kaupungin tavoitteet puistoista eivät toteudu, antavat työssä esitetyt rahoituksen ja kumppanuusmallien keinot hyviä suuntaviivoja uusille kehitysmahdollisuuksille.The aim of the master’s thesis is to survey the possibilities of resourcing and funding of the public parks of Helsinki to encourage developments towards comprehensive meeting points and public living rooms. During the past ten years, the financing of public parks has significantly decreased in maintenance and construction. Nevertheless, the programs that control the planning (The City of Helsinki Strategy Programme 2013-2016, Home City Helsinki – land use and housing program 2012 and City Plan proposal 6.10.2015) require parks to be attractive, high-quality and pleasant meeting points for urban culture. The thesis consists of a theoretical section, a section on benchmarking evaluation and detailed concept studies. The first chapter of the theory section examines the prospective goals of Helsinki regarding public parks. The second chapter is an introduction to the use of public spaces in different eras, and it investigates the different aspects for planning by quality assurance. The third chapter comprises benchmarking evaluation of different ways to finance and resource public parks. As new resources, the chapter analyses four case studies about organizational partnerships for parks. In addition, the study inspects ways to finance public parks, including traditional local authority funding, multi-agency public sector funding, taxation initiatives, income-generating opportunities and voluntary sector involvement. The application of the models is analyzed through case examples. As a conclusion, the study introduces two new concept ideas. These ideas include a public space coordinator and a park-organization for Töölönlahti and Kaisaniemi park areas. The concept ideas show that the public space coordinator and the park organization can contribute new resources. The thesis lists key aspects for the development of new resources to finance parks. Outdoor park “living rooms” are collaboratively created, thereby resulting in further resources to operate and develop parks. Concept models indicate that Helsinki can cooperate with the residents through crossing borders between different organizations. Parks can also be bound into larger concepts, for instance to help promote areas of city culture and areal identity. Tying parks more closely to the City Strategy program would strengthen the common urge to create new resourcing. With the current resources, the city does not meet the requirements for public parks. There for the strategies that are identified in the thesis provide good guidelines for new opportunities of financing and forming partnerships for public parks.Description
Supervisor
Sinkkilä, JyrkiThesis advisor
Kuusiniemi, PiaKeywords
puistojen rahoitus, julkis-yksityinen yhteistyö, kumppanuus, maisemasuunnittelu, Helsinki