Suunnittele, rakenna, leiki, opi: Arkkitehtuurikasvatuksen suuntaviivoja Arkkitehtuurimuseon työpajatoimintaan
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2017 Sjövall
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatus
Art Education
Art Education
Language
fi
Pages
88 + 33
Series
Abstract
Opinnäytteessäni jäsennän Arkkitehtuurimuseossa tehtävää arkkitehtuurikasvatustyötä ja erityisesti työpajatoimintaa tilanteessa, jossa museolla on ollut täysipäiväinen museopedagogi kaksi vuotta. Tuona aikana Arkkitehtuurimuseossa on haarukoitu pedagogisia toimintatapoja. Arkkitehtuurimuseo on murrosvaiheessa, valtion taloudellinen tuki on pienenemässä ja museon täytyy kehittää omia tulonmuodostuksen keinojaan. Arkkitehtuurikasvatusta antaa Suomessa myös arkkitehtuurikasvatukseen keskittyvät taiteen perusopetuksen oppilaitokset, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus ja monet yksittäiset toimijat. 2016 käyttöön otetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa arkkitehtuurikasvatus sisältyy ”muihin visuaalisiin taiteisiin”. Opinnäytteeni teoreettisena taustana käsittelen laajasti arkkitehtuurikasvatuksen ominaispiirteitä, etenkin taidekasvattajan enkä arkkitehdin näkökulmasta, koska niitä ei ole kirjallisuudessa tähän mennessä laajasti pohdittu. Sen lisäksi taustoitan tutkielmaani käsittelemällä ihmiskäsitystä ja oppimiskäsitystä. Esittelen Arkkitehtuurimuseon pedagogisen historian. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Mitkä ovat ne arvot ja tavoitteet, jotka ohjaavat museon kasvatustyötä? Millaiset museopedagogiset käytänteet Arkkitehtuurimuseossa on tällä hetkellä käytössä, miten ne palvelevat museokävijöitä ja mihin suuntaan niitä voisi kehittää? Tutkielmani on Arkkitehtuurimuseon tarpeisiin vastaava tapaustutkimuksen ja hermeneuttis-fenomenologisen lähestymistavan sisältävä yhdistelmä. Aineistonani ovat Arkkitehtuurimuseo pedagogisena toimintaympäristönä fenomenologisesta näkökulmasta katsottuna, sekä havaintoni ja kokemukseni pitämistäni työpajoista vuosilta 2015-2017: Detaljimetsästys-työpajat, Piparikaupunki-työpajat, A&O-huoneen avajaisviikon työpajat ja koululaistyöpajat. Oppimisen määrittelyn vaikeudesta johtuen en turvautunut aineistonkeruussa haastatteluihin tai kyselyihin, vaan asettamiini oppimistavoitteisiin, osanottajien viihtyvyyteen ja saamaani palautteeseen. Informaalina oppimisympäristönä Arkkitehtuurimuseon tulee rakentaa siltaa koulujen ja museon antaman opetuksen välille ja vastata opettajien ja opetussuunnitelman tarpeisiin. Arkkitehtuurin kokeminen on kokonaisvaltaista ja aistipohjaista. Siinä kulminoituu ihmisen sijoittuminen maailmaan ja omaan ympäristöönsä. Filosofi ja Psykologi Lauri Rauhalan ja arkkitehti Juhani Pallasmaan kirjoitukset lähenevät toisiaan painottaessaan ihmisen holistista ja yksilöllisen situaation huomioivaa tapaa olla maailmassa ja jäsentää rakennettua ympäristöä. Tutkielmassani osoitan työpajoista keräämäni kokemuksen ja tiedon valossa, että yleissivistävän taidekasvatuksen kontekstissa Arkkitehtuurimuseon arkkitehtuurikasvatuksen tulisi nojata vahvasti kokemuksellisuuteen, oivallusten tuottamiseen, arkkitehtuurin kielen sanoittamiseen ja näköalojen syventämiseen arkkitehtuurin kokemisen saralla. Arkkitehtuurikasvatuksen tulee heijastella arkkitehtuurille ominaista eksistentiaalista kysymyksenasettelua ja olla omalta osaltaan edesauttamassa yksilön kasvua tiedostavaksi kansalaiseksi, jolla on keinoja vaikuttaa omaan rakennettuun ympäristöönsä.In my thesis I analyse The Museum of Finnish architecture’s (MFA) architectural education for children and youth and particularly it’s workshops in a situation, where the museum has had a full-time museum pedagogue for two years. During that time, The MFA has endeavoured to evaluate different pedagogical operation models. The MFA is in the process of transition. The state funding is decreasing and the MFA is forced to develop its own means of income generation. In Finland other institutes that offer architectural education for children and youth include schools for basic education in visual arts, Architecture Information Centre and other individual actors. In the core curriculum for basic education 2014 architectural education is included in “the other visual arts”. As the theoretical background of my thesis I deal with the characteristics of architectural education for children and youth, especially from the point of view of an art educator and not an architect, as they have not been considered in the literature so far. In addition I explain the background of my thesis by discussing the idea of man and the conception of learning. I present the pedagogical history of the MFA. My research questions are: What are the values and goals that guide the museum’s educational work? What kind of museum pedagogical practices are currently in use in the MFA, how do they serve museum visitors, and in what direction can they be developed? My thesis is a combination of case study and hermeneutic-phenomenological approach to the needs of the MFA. My research material include the MFA as a pedagogical operational environment from a phenomenological point of view, as well as my perceptions and experiences of the workshops in 2015-2017: Detail hunting workshops, Gingerbread city workshops, A&O-room’s opening week workshops and workshops for schools. Due to the difficulty of defining learning, I did not rely on interviews or surveys in collecting data, but on my learning objectives, participants’ enjoyment and feedback. As an informal learning environment , the MFA must build a bridge between schools and the teaching of the museum and meet the needs of teachers and the curriculum. Experiencing architecture is holistic and sense-based. It culminates in the position of man in the world and in his own environment. Philosopher and psychologist Lauri Rauhala’s and architect Juhani Pallasmaa’s writings converge with each other in emphasizing a holistic and individualized way of thinking of a human being situated in the world and structuring the built environment. In my thesis I indicate due to the knowledge I have gathered from the workshops, that in the context of general art education, the architectural education of the MFA should rely strongly on experience, generation of insights, understanding the language of architecture and deepening the views in experiencing architecture. Architectural education for children and youth should reflect the existential aspects inherent in architecture and contribute in individual’s growth towards a fully conscious citizen, who has means to influence his environment.Description
Supervisor
Kallio-Tavin, MiraThesis advisor
Haapalainen, RiikkaKeywords
arkkitehtuurikasvatus, Arkkitehtuurimuseo, työpajatoiminta, kokemuksellisuus, oppimiskäsitys, ihmiskäsitys, aistihavainnot