This is not the company it used to be – A case of low cultural acceptance of sustainability as a new strategic concept

Abstract

As organisations launch new strategies, they will likely introduce new strategic concepts to facilitate organisational change. The way an organisation adopts a new strategic concept is a way to determine strategy implementation. The existing literature suggests that there is an established connection between strategic concepts and sensemaking as well as between sensemaking and organisational culture change, but we know little about how an introduction of a new strategic concept affects organisational culture.

This single-case inductive qualitative thesis follows how and why a multinational organisation (EngCorp) launched a new strategic concept of sustainability in their new strategy. This thesis draws on data collected from 33 interviews and secondary data to unpack how the strategic concept of sustainability is adopted and what implications this process has on the organisation’s culture, its way of operating and possible challenges that the strategic change surfaced.

The findings reveal that, in the case of this organisation, the organization’s pre-existing structural and cultural pressures created enough uncertainty that animated a multifaceted, cascading sensemaking process of the employees. The leaders’ sensegiving practices could not stabilize the employees’ sensemaking process. This led to the low cultural acceptance of a new strategic concept inside EngCorp.

The thesis’ main contribution lies in unpacking the link between strategic concept introduction, sensemaking and organisational culture change. The findings indicate that the outcome of the employee’s sensemaking processes enables the organisation to either culturally accept or reject a new strategic concept. This finding constitutes an emerging empirical finding connecting strategic concepts and organisational culture change.

The thesis’s emergent grounded model surfaces the temporal and cascading nature of sensemaking, contributing to the academic knowledge on the subject. As such, this thesis suggests that sensemaking touches not only the present but also the past and the future. The cascading process in which sensemaking occurs gives a new way to understand the sense-making process.

Kun organisaatiot muuttavat strategiaansa, he voivat esitellä organisaatioon uuden strategisen konseptin. Tapa miten organisaatio hyväksyy tai hylkää uuden strategisen konseptin voi määritellä kuinka hyvin strategian julkaisu onnistuu. Olemassa oleva akateeminen kirjallisuus on korostanut strategisten konseptien ja tolkuntekemisen (engl. sensemaking) yhteyden, sekä tolkuntekemisen ja organisaatiokulttuurin muutoksen, mutta olemassa oleva tieto tietää vielä rajallisesti strategisten konseptien ja organisaatiokulttuurin muutoksen suhdetta.

Tässä yhden organisaation induktiivisessa kvalitatiivisessa case-tutkimuksessa tutkitaan kuinka monikansallinen yritys, nimeltään EngCorp, otti käyttöön kestävyyden uutena strategisena konseptina. Tässä diplomityössä haastateltiin 33 henkilöä maailmanlaajuisesti, yrittäen ymmärtää miten kestävyys strategisena konseptina otettiin vastaan, ja millaisia muutoksia se aiheutti yrityksen kulttuurissa, toiminnassa sekä millaisia haasteita se aiheutti organisaatiolle.

Tämän yhtiön tilanteessa ympäröivät strukturaaliset ja kulttuurisesti paineet uuden strategisen konseptin lisäksi loivat liikaa epävarmuutta organisaation kontekstiin, eikä johdon tolkunantamisen (engl. sensegiving) toimet riittäneet tasapainottamaan tätä epävarmuutta, joka heijastui työntekijöiden tolkuntekemisen (engl. sensemaking) prosessiin. Tästä syystä EngCorp kulttuurisesti hylkäsi uuden strategisen konseptin.

Tämän tutkimuksen keskeinen löydös muodosti linkin olemassa olevan tutkimustiedon strategisten konseptien, tolkuntekemisen prosessin sekä organisaatiokulttuurin muutoksen välille. Löydökset osoittavat, että työntekijöiden tolkuntekemisen prosessin lopputulos määrittelee uuden strategisen konseptin kulttuurisen hyväksymisen. Tämä löydös toimii osana kehittyvää organisaatiomuutoksen aikakautta, jossa strategisten konseptien ja organisaation kulttuurisen muutoksen välille muodostetaan yhteys.

Tämän diplomityön muodostama malli nostaa esiin tolkuntekemisen ajallisen ja ryöppyävän luon-teen, mikä puolestaan kehittää tolkuntekemisen kasvavaa teoriatarjontaa. Tämän tutkimuksen löydökset osoittavat, että työntekijöiden tolkuntekemisen prosessissa työntekijät pyrkivät ymmärtää strategisen konseptin vaikutuksia menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Tolkuntekemisen ryöppyävä luonne esimerkillistää prosessin, jossa tolkuntekeminen tapahtuu.