Drivers of fund terms in Finnish private equity

Thumbnail Image

Files

master_Klintrup_Aino_2025.pdf (2.16 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Science | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2025-07-31

Department

Major/Subject

Strategy

Mcode

Degree programme

Master's Programme in Industrial Engineering and Management

Language

en

Pages

87

Series

Abstract

The aim of private equity fund agreements is to align interests between the fund manager and investors of a fund. In limited partnership agreements, the parties agree on fund manager compensation and profit distribution, set funds’ investment strategies, define governance rules, and ensure transparency. While all parties seek profit, different investors’ interests depend on their own priorities, expectations, and negotiating positions. Special characteristics in the Finnish PE industry are the rapid growth in fundraising volumes and the vital role of public funding in supporting successful fundraising. This thesis focuses on investigating the current state and drivers behind Finnish private equity fund terms, motivated by the unique dynamics of the Finnish PE ecosystem. The thesis provides a benchmark of current commercial terms in Finnish PE funds and offers insight into the negotiation dynamics between fund managers and investors in the industry. The empirical part of this thesis comprises of a qualitative and quantitative study. The qualitative study involves ten interviews with Finnish PE industry professionals, including GPs, LPs, and legal advisors, aiming to provide practical insight into fund term negotiations in the Finnish PE context. The quantitative study first involves a descriptive analysis of commercial fund term levels in 59 Finnish PE funds, and second involves multiple regression analyses that explore potential associations between the commercial terms and various explanatory factors. The qualitative study finds that Finnish PE fund terms largely follow international standards, though with some delay. In LPA negotiations, large LPs seem to hold strongest positions. Notably, government-owned Tesi and BFVC have acted as anchor investors and held strong negotiation power, particularly with first-time funds. Fund terms are generally standardized, with GPs and LPs valuing efficient negotiations. The descriptive and regression analyses show that the median GP commitment of Finnish funds is 2.0 percent of fund size, increasing to 2.5 for buyouts and 3.0 for large funds. The median management fee is 2.0 percent of commitments, but many venture and smaller funds charge up to 2.5 percent. Venture funds also have lower hurdle rates, median 7 percent IRR in comparison to 8 percent overall. The median carried interest is consistently 20 percent across all fund types, in line with global norms.

Pääomasijoitusrahastojen sopimukset pyrkivät yhdenmukaistamaan rahaston hallinnoijan ja sijoittajien intressit. Rahastosopimukset määrittävät muun muassa hallinnoijan palkkion, voitonjaon, rahaston sijoitusstrategian ja rahaston hallinnolliset ehdot sekä varmistavat toiminnan riittävän läpinäkyvyyden. Vaikka kaikki osapuolet tavoittelevat tuottoa, eri sijoittajien intressit vaihtelevat heidän omien prioriteettiensa, odotustensa ja neuvotteluasemiensa mukaan. Suomen pääomasijoitusmarkkinan tämänhetkisiä erityispiirteitä ovat varainkeruuvolyymien nopea kasvu sekä julkisen rahoituksen keskeinen rooli rahastojen onnistuneissa varankeruissa. Tämä diplomityö tarkastelee suomalaisten pääomasijoitusrahastojen ehtojen nykytilaa ja ajureita. Työ tarjoaa vertailuarvot suomalaisisten pääomasijoitusrahastojen kaupallisille ehdoille sekä näkemyksiä hallinnoijien ja sijoittajien väliseen neuvotteludynamiikkaan. Diplomityön empiirinen osuus koostuu kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Kvalitatiivinen osuus koostuu haastatteluista kymmenen suomalaisen pääomasijoitusalan ammattilaisen – hallinnoijien, sijoittajien ja juridisten neuvonantajien – kanssa ja pyrkii tuomaan esiin käytännön näkemyksiä rahastoneuvotteluihin. Kvantitatiivinen osuus kuvailee ensin 59 suomalaisen pääomasijoitusrahaston kaupallisten ehtojen tason sekä tutkii sitten regressiomallien avulla ehtojen ja selittävien tekijöiden välisiä yhteyksiä. Kvalitatiivinen tutkimus osoittaa, että suomalaiset rahastoehdot seuraavat pääosin kansainvälisiä standardeja, joskin viiveellä. Rahastoneuvotteluissa suurimmat sijoittajat ovat vahvimmassa asemassa. Erityisesti valtion omistamat Tesi ja BFVC ovat toimineet ankkurisijoittajina ja omanneet vahvan neuvotteluaseman, etenkin ensikertalaisrahastoissa. Rahastoehdot ovat pitkälti standardoituja ja sekä hallinnoijat että sijoittajat arvostavat tehokkaita neuvotteluja. Kvantitatiivinen osuus näyttää, että suomalaisten rahastojen mediaanihallinnoijasitoumus on 2,0 prosenttia rahaston koosta, buyout-rahastoissa 2,5 ja suurissa rahastoissa 3,0. Hallinnointipalkkion mediaani on 2,0 prosenttia sitoumuksista, mutta monissa venture- ja pienissä rahastoissa palkkio nousee 2,5 prosenttiin. Venture-rahastoilla on myös matalammat aitakorot, mediaani 7 prosenttia IRR verrattuna 8 prosenttiin yleisesti. Voitonjako-osuuden mediaani on 20 prosenttia kaikissa rahastotyypeissä, kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti.

Description

Supervisor

Maula, Markku

Thesis advisor

Rautio, Enni

Keywords

venture capital, private equity, limited partnership agreement, GP commitment, management fee, carried interest

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202508206674

Collections

[dipl] Perustieteiden korkeakoulu / SCI