Kolme näkökulmaa vesiosuuskuntien teknisiin toimintaedellytyksiin

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis
Date
2014-12-15
Department
Major/Subject
Vesi- ja ympäristötekniikka
Mcode
R3005
Degree programme
Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma
Language
fi
Pages
97 + 27
Series
Abstract
Suomalaisella vesihuoltokentällä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia, muun muassa kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja lainsäädännölliset muutokset, jotka edellyttävät vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten arviointia yhä kriittisemmin. Suurimpien haasteiden edessä ovat yksityisoikeudelliset vesiosuuskunnat, jotka toimivat pääosin haja-asutusalueella. Perinteinen ajattelu vesiosuuskunnista itsenäisinä vesihuoltotoimijoina ei välttämättä ole enää mahdollista ja vesiosuuskunnat joutuvat kehittämään toimintaansa selvitäkseen kasvavista velvoitteista ja toimintaympäristön muutoksesta. Diplomityö pyrkii tarjoamaan Suomen vesihuoltokentälle työkaluja vesiosuuskuntien toiminnan arviointia varten. Työ keskittyy olemassa olevien vesiosuuskuntien teknisten järjestelmien tarkasteluun, mikä on toteutettu kolmea erilaista luokittelumenetelmää hyödyntäen. Valitut luokittelumenetelmät ovat riskinarviointi, kustannusanalyysi ja päätöspuumenetelmä. Kustannusanalyysi ja päätöspuumenetelmä kehitettiin tätä työtä varten. Luokittelun perusteella arvioidaan vesiosuuskuntien edellytyksiä jatkaa toimintaansa itsenäisesti tai liittyä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Vesiosuuskuntien teknisten järjestelmien luokittelua sovellettiin työssä tapaustutkimukseen valituille 12 vesiosuuskunnalle, jotka sijaitsevat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, HSY, omistajakuntien ja Porvoon kunnan alueilla. Luokittelun perusteella vesiosuuskuntien toiminnassa on kehitettävää niin riskitilanteisiin varautumisessa kuin varautumisessa järjestelmien kasvavaan saneerausvelkaan. Parhaan toimintaedellytysarvion saivat nuoret vesiosuuskunnat, joiden verkostorakentamisessa on noudatettu hyviä rakennustapoja ja verkosto on laajentunut hallittavasti. Suurimmat haasteet havaittiin omia laitoksia käyttävillä vesiosuuskunnilla, joilla ammattiosaamisen puute uhkaa turvallisen vesihuoltotoiminnan ylläpitoa. Tarkasteltaessa vesiosuuskunnan liittymistä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen tärkeäksi kriteeriksi muodostui vesiosuuskunnan toimintaympäristön soveltuvuus keskitetyn vesihuollon järjestämiselle. Paremmin kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon soveltuvia toimintaympäristöjä ei suositella liitettävän, jotta kunnallisen vesihuoltolaitoksen asiakkaat eivät joutuisi liiallisesti kustantamaan harvaan asuttujen alueiden vesihuoltoa. Pääsääntöisesti vesiosuuskuntien liittyminen tulisikin tapahtua muun kaupunkikehityksen yhteydessä. Teknisten järjestelmien luokittelun avulla vesiosuuskuntien toiminnan arviointi onnis-tuu melko luotettavasti. Työkalu on muodostettu niin, että se on helposti muokattavissa eri vesihuoltolaitosten, kuntien, ELY-keskuksien tai vesiosuuskuntienkin tarpeita vastaavaksi.

Urbanization, aging of the population and changes in national legislation have forced Finnish Water and wastewater utilities to critically evaluate their ability to continue operations. Consumer-owned water cooperatives that operate mainly in the rural areas are facing the biggest challenges. Therefore, the traditional way of seeing the water cooperatives as an independent unit seems no longer possible and the water cooperatives are required to develop their activities and cooperation with more professional Water and wastewater utilities. This study provides decision-making tools to analyze the operations in Finnish water cooperatives focusing on the technical aspects of water supply and sanitation systems. The possibilities for water cooperatives to continue independent activities or the viability for integration with municipal water supply facility is evaluated by utilizing three different classification methods: risk assessment, cost analysis and decision tree. The 12 water cooperatives locating in the Helsinki Metropolitan area and in Porvoo were chosen to be empirical cases of evaluating the decision-making tools in practice. Based on the empirical research water cooperatives need to develop risk management and prepare for increasing financial challenges due to network rehabilitation. In general, the younger water cooperatives that have followed appropriate construction practices and have controllably expanded their networks are in the best position. In contrast the water cooperatives with own treatment plants and lack of professional competence are facing the biggest challenges in the future. Prerequisite for the possible integration with municipal water supply facilities is to possess a suitable environment for centralized water supply. The environments that are more suitable for small-scale on-site water services seem to cause too much costs for reasonable integration. Typically, connecting the water cooperatives should align urban development. Three decision-making tools provide a reliable way of evaluating operations in water cooperatives. The tool is designed to be easily customized for the need of various Water and wastewater utilities, municipalities, Centers for Economic Development, Transport and the Environment or water cooperatives.
Description
Supervisor
Vahala, Riku
Thesis advisor
Mikola, Anna
Keywords
vesiosuuskunta, riskinarviointi, saneerauskustannus, päätöspuumenetelmä
Other note
Citation