Hierrettävyyden määrittäminen tavallisesta ja itsestään tiivistyvästä betonista valetuille lattioille

No Thumbnail Available
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Date
2003
Major/Subject
Rakennusmateriaalitekniikka
Mcode
Rak-82
Degree programme
Language
fi
Pages
112+10
Series
Abstract
Työn tavoitteena oli määrittää hierrettävyys normaaleissa +20 °C ja viileissä +5 °C olosuhteissa tavallisesta ja itsestään tiivistyvästä betonista valmistetuille lattioille sekä lisäksi antaa suositukset työmaille sopivan betonisuhteutuksen valintaan, jotta pinnan hierto onnistuttaisiin tekemään yhden työvuoron aikana, mikä tarkoittaa kuuden tunnin kuluessa veden lisäämisestä. Tämä työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja laboratoriokokeista. Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään lattiabetonia, oikean hiertoajan ja jälkihoidon vaikutuksia betonin säilyvyyteen, betonin kutistumista ja halkeilua. Laboratoriokokeissa valmistettiin tavallisia ja itsestään tiivistyviä betoneita. joille tehtiin notkeus-, leviämä-, ilmapitoisuus- ja tiheysmääritykset. Hiertoaika määritettiin tunkeumavastuskokeen avulla sekä hiertämällä koelaattoja. Plastisen kutistuman mittaukset tehtiin yhden vuorokauden iässä. Kovettuneelle betonille määritettiin lujuus ja kuivumiskutistuman suuruus. Kiviaines oli sama kaikissa betoneissa. Rakeisuus ja maksimirae 16 mm oli tutkimuksen tilaajan määrämä, kuten käytettävät sideaineet ja notkistimet. Tavallisten betonien tavoitelujuus oli K30 ja notkeus 2 sVB, itsestään tiivistyvillä leviämä vaatimus 600 mm. Viileässä Melment viivytti hiertoajan yli kuuteen tuntiin, SR sitoutui hitaasti. Kahden tunnin hiertoaika lämpimissä olosuhteissa yleissementillä on liian lyhyt. SSP2000 notkistin nopeutti betonien sitoutumista, eikä siksi sovi lämpimiin olosuhteisiin käytettäväksi. Plastinen kutistuma oli itsestään tiivistyvillä betoneilla huomattavasti suurempi, kuin tavallisilla betoneilla, siksi ne tulee jälkihoitaa mahdollisimman aikaisin. Kuivumiskutistuma oli pienempää, kuten kirjallisuudessa oli kerrottu. Kokeiden perusteella tulisi lämpimissä olosuhteissa käyttää hitaasti sitoutuvia sementtejä ja hidastavaa notkistinta. Tuulisissa olosuhteissa tulee valu suojata peittämällä aukot ja aloittamalla jälkihoito välittömästi valun jälkeen varhaisjälkihoitoaineella. Viileissä olosuhteissa tulee käyttää nopeasti sitoutuvaa sementtiä, käyttää lämmitettyä betonia ja lämmittää valualustan liian hitaan sitoutumisen välttämiseksi.
Description
Supervisor
Penttala, Vesa
Thesis advisor
Järvinen, Maarit
Keywords
Other note
Citation