Ajatuksia Dipolista - Miten arkkitehtuurikeskustelu rakennuksesta muuttuu 50 vuodessa?

Abstract

Tutkielmassa käsitellään Raili Paatelaisen ja Reima Pietilän suunnittelemasta Dipolista kirjoitettuja arkkitehtuurikritiikkejä ja niissä tapahtunutta muutosta rakennuksen valmistumisesta tähän päivään. Arkkitehtuurikritiikillä tässä tapauksessa tarkoitetaan rakennuksen arkkitehtuurin erittelyä suhteessa sen kokijaan tai kulttuuriin. Dipolia ei ole tarkasteltu tästä näkökulmasta vielä lainkaan. Toisaalta Dipoliin ja Reima Pietilään liittyvässä kirjallisuudessa on useasti sivuttu aikalaiskritiikkiä.

Työssä tarkastellaan tekstien kirjoittajissa, julkaisupaikoissa, tyylissä, teemoissa ja käsittelytavoissa tapahtunutta muutosta esimerkkitekstien avulla. Esimerkkitekstit on valittu sen perusteella, miten merkittäviä ne ovat tai miten hyvin ne kuvaavat aikansa suhtautumista. Kirjoitukset on jaoteltu niitä yhdistävien piirteiden mukaisesti kolmeen ajanjaksoon, joista kustakin on kaksi tekstiä. Niiden analysointi tapahtuu kronologisessa järjestyksessä.

Aikalaiskritiikissä korostui subjektiivinen lähestymistapa, tunteikkuus ja kielellinen leikittelevyys. 1960-luvun Dipoli-debatti antoi rakennukselle mielenkiintoisen aseman toimia arkkitehtuurin kehityksen ja tulevaisuuden peilinä. 1980-luvun kirjoittajia yhdisti yhteydet Reima Pietilään ja tämän vaikutukset tulkinnoissa. Pietilän teoreettiset ja vaikeaselkoiset selitykset lienevät antaneet moneen suuntaan tulkittavaa aineistoa. Kritiikit ovat kieleltään maalailevaa ja tulkinnat rakennuksesta teoreettisia ja mystifioivia. Pietilän kuoleman jälkeen on turvauduttu enenevissä määrin puolueettomaan lähdeaineistoon. Etäisyys Pietilään on saanut kiinnostuksen jossain määrin siirtymään Dipolin ominaisuuksien erittelystä yksittäistapauksena laajempaan kontekstiin, jossa Dipoli on aikansa muovaama. 2000-luku erottuu objektiivisuudessaan, suhteessaan lähteisiin ja johdonmukaisessa rakenteessaan. Vaikka teksteissä on tulkintaa, ne puolustelevat päätelmiään monipuolisesti.

Dipoli on saanut runsaasti huomiota Suomessa ja ulkomailla sekä arkkitehtikunnassa ja sen ulkopuolella. Kiinnostus rakennusta kohtaan ei ole ainakaan vielä sammumassa ja onkin mahdollista, että se nähdään tulevaisuudessa vielä hyvin erilaisessa valossa.