Housing prices and public sports facility proximity: A localised study in Helsinki

Abstract

Public sports facilities play an important part in supporting residents’ health and providing opportunities for regular exercise, but unlike professional sports venues, such as stadiums or arenas, they have received limited attention in hedonic housing price literature. This thesis examines how apartment prices in Helsinki relate to proximity to publicly owned swimming halls, focusing on price variation within 1-kilometre and 2-kilometre zones around each facility. Using a series of hedonic regression models on 26,254 apartment transactions from 2015–2019 in Helsinki, the thesis compares two approaches to measuring proximity: continuous distance and categorical distance bands. The modelling approach controls for a wide set of spatial characteristics to reduce bias, although inherent limitations of non-experimental data remain.

The empirical analysis finds no consistent or robust associations between swimming hall proximity and apartment prices within the studied zones. While the fully specified distance band model yields a statistically significant price premium for apartments located within 250 metres of a swimming hall, and some positive and highly statistically significant associations emerged in a restricted sample of neighbourhoods with consistent transaction activity within both zones, these patterns were not robust across specifications. Overall, the results suggest that swimming hall proximity is not systematically reflected in nearby apartment prices. Although this interpretation remains subject to the limitations of the observational data and modelling strategy, the absence of a clear association may reflect the intended role of public sports infrastructure – to promote equitable access to exercise and recreation.

Julkiset liikuntapaikat ovat tärkeä osa kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita, sillä ne tarjoavat mahdollisuuksia säännölliseen liikuntaan kaikille asukkaille. Toisin kuin ammattilaisurheiluun liittyvät stadionit ja areenat, julkiset liikuntapalvelut ovat saaneet varsin vähän huomiota asuntojen hintoja käsittelevässä hedonisessa hintakirjallisuudessa. Tämä työ tarkastelee, miten asuntojen hinnat Helsingissä vaihtelevat suhteessa kunnallisten ja kuntaenemmistöomisteisten uimahallien läheisyyteen. Tarkastelu keskittyy asuntojen hintavaihteluun 1 ja 2 kilometrin etäisyysvyöhykkeillä uimahallien ympärillä. Aineistona käytetään 26 254 helsinkiläistä asuntotransaktiota vuosilta 2015–2019. Etäisyyttä uimahalleihin mitataan kahdella tavalla: jatkuvana etäisyytenä sekä porrastettuna vyöhykejaotteluna. Työssä hyödynnettävät hedoniset regressiomallit sisältävät laajan joukon alueellisia selittäjiä, joilla pyritään vähentämään vinoumia, vaikka havainnoivaan aineistoon perustuvan tutkimusasetelman rajoitteita ei voida täysin poistaa.

Empiirisen analyysin perusteella uimahallien läheisyyden ja asuntojen hintojen välillä ei ole havaittavissa johdonmukaisia tai robusteja yhteyksiä tutkituilla alueilla. Vaikka yksi vyöhykemalli viittaa tilastollisesti merkitsevään hinta-preemioon alle 250 metrin etäisyydellä uimahalleista sijaitsevissa asunnoissa, ja vaikka yksittäisissä naapurustoissa, joissa havaintotiheys on korkea kummallakin vyöhykkeellä, havaitaan vahvoja positiivisia yhteyksiä, nämä havainnot eivät toistu eri mallinnusvaihtoehdoissa. Kokonaisuudessaan tulokset viittaavat siihen, että uimahallien läheisyys ei systemaattisesti heijastu asuntojen hintoihin tutkituissa naapurustoissa. Vaikka tulkintaa on syytä lähestyä varauksella poikkileikkaavan havaintoaineiston ja tutkimusmenetelmän rajoitteet huomioiden, selkeän yhteyden puuttuminen voi olla linjassa julkisten liikuntapalveluiden ensisijaisen tehtävän – liikunnan yhdenvertaisen saavutettavuuden ja terveyden edistämisen – kanssa.