Economic feasibility of road and public transport ITS applications in Finnish conditions

Abstract

Työn tavoitteena oli tarkastella eri liikennetelematiikkasovellusten kannattavuutta Suomen oloissa. Tarkastelun kohteeksi valittiin sovelluksia, joista ei tähän mennessä ole kokemuksia Suomessa tai joiden vaikutuksista ja kannattavuudesta haluttiin saada lisää tietoa esimerkiksi uusiin toteutustapoihin liittyen.

Työn tekeminen aloitettiin keräämällä kansainvälistä aineistoa eri liikennetelematiikkasovellusten vaikutuksista ja kannattavuudesta. Seurantaryhmän valittua tarkempaan käsittelyyn otettavat sovellukset muodostettiin arviot kyseisten sovellusten vaikuttavuudesta ja kannattavuudesta Suomen oloissa. Arvioinnin lähtökohtana oli liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeissa esitetty lähestymistapa. Sovellusten kannattavuutta arvioitiin hyöty-kustannusanalyysin avulla.

Työtä tehtäessä havaittiin, että kaikkia mahdollisesti tärkeitäkin vaikutuksia ei voida helposti ottaa huomioon hyöty-kustannusanalyysissä. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantuneen säännöllisyyden ja täsmällisyyden huomioimiseen hyöty-kustannusanalyysissä ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Hyöty-kustannussuhde ei myöskään kerro yksittäisen telematiikkahankkeen vaikutuksista liikennejärjestelmän tilaan.

Kaikkia tarkasteltuja kokonaan uusia sovelluksia kuten ramppiohjausta, E-Callia ja automaatista bussikaistojen valvontaa kannattaisi kokeilujen muodossa soveltaa myös Suomessa. Automaattisen nopeusvalvonnan laajentamista voidaan pitää kannattavana molemmilla Suomessa tarkastelluilla lainsäädäntövaihtoehdoilla. Myös kutsujoukkoliikennettä tulee lisätä sopiviin oloihin. Verkollinen valo-ohjaus on ilmeisesti kannattavaa vain suurissa kaupungeissa. Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio tulisi toteuttaa yhdessä, samoihin taustajärjestelmiin perustuen. Matka-ajan näyttötauluja kannattaa käyttää lähinnä muutamissa erityiskohteissa. RDS-TMC- liikennetiedotuspalvelun jatkaminen riippuu suuresti ajoneuvolaitteistojen yleistymisestä.

Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European-Networks-Transport) -rahoitusta.