Qualitative criteria for physical learning environments in higher education - a multiple-case study in Aalto University

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2012

Department

Maankäyttötieteiden laitos

Major/Subject

Kiinteistöoppi

Mcode

Maa-20

Degree programme

Language

en

Pages

ix + 137 + [16]

Series

Abstract

Three Finnish universities merged into one new university in 2010 and the university was named as Aalto University. The new multidisciplinary university has set aspirations towards higher standards of scientific research and teaching. There are also hopes towards a stronger position for the university/Finland in the international field of science and education. To achieve these goals, learning environments and campuses will be developed and researched. The framework for researching the qualitative elements of a successful learning environment was created by applying several theories, from which Kolb's (1984) Experimental Learning Theory and Nonaka and Konno's (1998) SECI process and the Ba concept are the most important ones. The two major themes of the research are related to the following questions: what kind of environment enhances the learning process and what kind of environment supports suitable social intercourses for sharing knowledge? The framework created was applied in a multiple-case study where four different learning environments were researched within Aalto University's three campuses. The relationship between learning outcomes and the learning environment is difficult to study. The complex and multifaceted phenomenon of learning does not occur only in minds. Learning takes place at connection points where the learner is able to reach information that can be interpreted into knowledge. In this thesis, knowledge is assumed to follow the definition of knowledge in autopoletic epistemology: everything known is known by somebody (Koskinen, 2004). Therefore, knowledge should be shared; it cannot be transformed. The research results indicate that the learning environment enhances learning when it provides varied learning settings that enable easy shifts between different learning modes, when the possibility to concentrate is enabled for both individuals and different sizes of groups, and when the human scale is respected. In addition, flexibility can enhance progression in the learning process. A collaborative learning environment can be characterized as a place where there are neutral zones that are dedicated to boundary crossing in learning and social interactions. They are arenas for direct communication and open discourse. Collaboration is dependent on mutual interests and a trustful atmosphere. Learning environments do not benefit from any particular office type. Based on literature, only a monotonic open plan office type could not be recommended. The management, maintenance and technical resources available and special requirements determine what kind of office type best enhance academic learning.

Kolme suomalaista yliopistoa yhdistyivät vuonna 2010 muodostaen uuden Aalto-yliopiston. Uusi monitieteellinen yliopisto on asettanut toiveita korkeampilaatuisesta tieteellisestä tutkimuksesta ja opetuksesta. Myös yliopiston kansainvälisen aseman toivotaan vahvistuvan. Tavoitteiden saavuttamiseksi oppimisympäristöjä ja kampuksia on päätetty kehittää ja tutkia. Tässä tutkimuksessa kehitetty viitekehys oppimisympäristöjen laadullisten elementtien tutkimiseksi perustuu moniin teorioihin, joista tärkeimmät olivat Kolbin (1984) kokemuksellinen oppimisteoria sekä Nonakan ja Konnon (1998) kehittämät SECI-prosessi ja Ba-malli. Tutkimuksen kaksi tärkeintä teemaa liittyivät kysymyksiin, minkälainen ympäristö vahvistaa oppimisprosessia, ja minkälainen ympäristö tukee kanssakäymistä tiedon jakamiseksi. Luotua viitekehystä hyödynnettiin monitapaustutkimuksessa, jossa neljää eri oppimisympäristöä tutkittiin Aalto-yliopiston kolmella kampuksella. Oppimisympäristön ja oppimistulosten välistä yhteyttä on hankala tutkia. Kompleksinen ja monitahoinen ilmiö, oppiminen, ei ole pelkästään ajatusprosessi. Oppiminen tapahtuu yhdyspisteissä, joissa oppijan on mahdollista saavuttaa tietoa, jonka hän voi muuttaa tietämykseksi. Tässä tutkielmassa tietämyksen odotetaan seuraavan autopoeettisen epistemologian määritelmää tietämyksestä: kaikki tiedetty on jonkun tietämää (Koskinen, 2004). Näin ollen tietämystä pitäisi jakaa, sitä ei voida siirtää. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppimisympäristö voimistaa oppimista, kun se tarjoaa vaihtelevia puitteita oppimiselle mahdollistaen vaivattomat siirtymiset oppimismoodista toiseen, tukien keskittymistä yksityisesti ja erikokoisissa ryhmissä sekä arvostaen inhimillistä mittakaavaa. Lisäksi tilan muokattavuus voi tehostaa edistymistä oppimisprosessissa. Yhteistyötä tukevaa oppimisympäristöä voidaan luonnehtia paikaksi, josta löytyy neutraaleja alueita, jotka on tarkoitettu rajoja ylittävään oppimiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Nämä alueet ovat areenoita suoralle kommunikaatiolla ja avoimelle ajatusten vaihdolle. Yhteistyö itsessään on riippuvainen yhteisistä intresseistä ja luottamuksellisesta ilmapiiristä. Oppimisympäristöt eivät hyödy yhdestä tietystä toimistotyypistä. Kirjallisuuden perusteella ainoastaan monotonista avokonttoria ei voida suositella. Saatavilla olevat hallinta- ja ylläpitoresurssit, tekniset ratkaisut sekä erityisvaatimukset määrittävät, minkälainen toimistotyyppi parhaiten edistää akateemista oppimista.

Description

Supervisor

Junnila, Seppo

Thesis advisor

Nenonen, Suvi

Keywords

learning environment, oppimisympäristö, learning process, oppimisprosessi, Aalto University, Aalto-yliopisto, multiple-case study, monitapaustutkimus

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020122859185

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG