Central Park to the Keravajoki River Valley - General Plan Based on the Environment's Wear Resistance and Visual Capacity

Abstract

Keravanjokilaakson yleissuunnitelma perustuu lähtökohdiltaan yleiseen maisema-arkkitehtuurikilpailuun, jonka järjesti Keravan kaupunki yhdessä Suomen Maisema-arkkitehtiliiton kanssa 26.5. - 12.10.2004. Kilpailu oli luonteeltaan aatekilpailu, jonka tavoitteena oli saada Keravanjoki-alueelle uuteen yleiskaavaehdotukseen (Keravan yleiskaava 2020) kantaa oltava ideasuunnitelma.

Suunnittelualue sijaitsee keskellä Keravaa kaupungin läpi virtaavan Keravanjoen varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1.14 km2 ja sen pituus on pohjois-eteläsuunnassa noin 2,9 km. Suunnittelualue rajautuu idässä Lahden moottoritiehen ja lännessä olemassa oleviin asunto- ja koulutontteihin. Tarkastelualue on yhtenäinen jokilaaksoalue Keravan kaupungin rajojen sisällä, josta muodostuu merkittävä viheryhteys Tuusulaan, Sipooseen ja Vantaalle. Alueen pituus on kokonaisuudessaan 4.5 km.

Jokilaakso liikenneväylineen erottaa Keravan itäiset kaupunginosat läntisistä ja ennen kaikkea kaupungin keskustasta niin, että niiden toiminnallista ja visuaalista yhteyttä on vaikea hahmottaa. Työn päätavoitteena oli löytää Keravanjokilaaksolle identiteetti, jotta se miellettäisiin osana Keravan kaupunkia keskuspuistona, eikä kaupunginosia erottavana tekijänä. Tavoitteena oli myös muodostaa alueesta toimiva viheralue niin maisemallisesti kuin toiminnallisestikin. Suurimmat ongelmat ja heikkoudet alueella olivat suurten teiden ylityskohdat, alueen eri osien irrallisuus sekä Lahden väyliltä kantautuva liikennemelu.

Keravanjokilaakson ympäristö on maisemaltaan hyvin monimuotoinen alue. Laakson itäreunaa hallitsee voimakaspiirteinen kallioselänne, joka rajautuu paikoin jyrkästikin avoimessa murroslaaksossa virtaavaan Keravanjokeen. Tämä erilaisten maisematilojen kohtaaminen on merkittävä osa alueen luonnetta. Keravanjokilaaksossa maisematilaa on jäsennetty muodostamalla nykyistä selkeämpiä reunavyöhykkeitä maisemarakenteen en osiin. Maisemarakenteeseen perustuva aluetyypitys antaa myös lähtökohdat uudelle rakentamiselle.

Kilpailun lähtökohtia ja selvityksiä täydentämällä sekä valitsemalla lisäteemaksi ympäristön kulutuskestävyyden ja maiseman visuaalisen sietokyvyn, kehittyi diplomityöni omaksi kokonaisuudekseen. Ympäristön kulutuskestävyys ja maiseman sietokyky ovat aiheita, joita tulisi yhä enemmän huomioida jo kaavoituksesta ja yleissuunnitelmista lähtien. Detaljitason kulutusta kestävät rakenteet menettävät merkityksensä, jos yleissuunnitelmatasolla unohdetaan maaston, maaperän tai ympäröivän kasvillisuuden kulutuskestävyys. Maisemarakenne taas määrää ympäristön sietokyvyn, joten tärkeää olisi, että kaikki suunnittelu perustuisi ensisijaisesti alueiden luontaisiin maisemarakenteellisiin ominaispiirteisiin.

Toiminnallisilta lähtökohdiltaan Keravanjokilaakso on varsin urheilu- ja ulkoilupainotteinen. Yleissuunnitelmassa alue jakautuu rauhallisempaan Keravan kartanon kulttuurimaisema-alueeseen. toiminnalliseen ja liikenteen leimaamaan keskusaukioon sekä urheilu- ja virkistyspainotteiseen Jokipuistoon. Aluejaot perustuvat uuteen yleiskaavaehdotukseen.