Scenarios on the burden sharing of climate change mitigation

dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributor.authorEkholm, Tommi
dc.contributor.departmentTeknillisen fysiikan ja matematiikan osastofi
dc.contributor.schoolTeknillinen korkeakoulufi
dc.contributor.schoolHelsinki University of Technologyen
dc.contributor.supervisorSalo, Ahti
dc.date.accessioned2020-12-05T10:52:16Z
dc.date.available2020-12-05T10:52:16Z
dc.date.issued2007
dc.description.abstractPoliittinen keskustelu ilmastonmuutoksen hillinnästä on kasvanut kansainvälisesti, ja eräs avainkysymys on ollut taakanjako, ts. kuinka paljon kukin valtio on oikeutettu tuottamaan kasvihuonekaasupäästöjä. Tässä diplomityössä tarkastellaan päästövähennysten vaikutuksia TIMES-energiajärjestelmämallilla neljässä SRES-skenaariossa, esitetään monikriteerimenetelmä taakanjaon taloudellisten vaikutusten, tasapuolisuuden ja houkuttelevuuden arvioinniksi, sekä analysoidaan aiemmin esitettyjä Triptyykki-, Multistage-, Vakiopäästöt per capita- ja Grandfathering-taakanjakoja. Muodostetut skenaariot vahvistavat aiempien tutkimusten tulokset siitä, että päästöjä on vähäpäästöisten teknologiavaihtoehtojen vuoksi mahdollista pienentää merkittävästi, samalla tyydyttäen energian kasvavan kysynnän. Yhdistelemällä biopolttoaineita, tuuli-, ydin- ja vesivoimaa sähköntuotannon päästöt vähenisivät rajusti, kun taas teollisuudessa ja liikenteessä voidaan odottaa siirtyminen fossiilisista biopolttoaineisiin. Päästöoikeuksien kaupan avulla päästövähennykset voidaan toteuttaa aina kustannusoptimaalisesti riippumatta käytetystä taakanjaosta. Tämän vuoksi taakanjako ei vaikuta vähennysten alueellisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Päästökaupan voidaan tosin olettaa aiheuttavan suuria varallisuuden siirtoja eri maiden välillä, minkä vuoksi taakanjako on hyvin tärkeä kysymys kansainvälisessä politiikassa. Vähennysten aiheuttamat alueelliset kustannukset vaihtelivat suuresti eri taakanjakojen välillä. Globaalisti vähennyskustannukset olivat 1 % maailman BKT:sta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin ilmastonmuutoksen kustannukset, joiden on esim. Stern Review- raportissa arvioitu olevan n. 10 % BKT:sta. Monikriteerimenetelmän tulokset toivat hyvin esiin kehittyneiden ja kehittyvien maiden vastakkaiset näkemykset eri taakanjakomenetelmien käytöstä. Arvioidut neljä taakanjakoa muodostivat laajan kirjon suhteessa päästökaupan määrään, tasapuolisuuteen ja houkuttelevuuteen. Käytetyn metodiikan perusteella kaikkia taalanjakoja voidaan pitää merkittävinä eri kriteereillä mitattuna, vaikkakin Triptyykki muodosti parhaimman kompromissin kehittyneiden ja kehittyvien maiden välille.fi
dc.format.extent67
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94853
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-2020120553687
dc.language.isoenen
dc.programme.majorSovellettu matematiikkafi
dc.programme.mcodeMat-2fi
dc.rights.accesslevelclosedAccess
dc.subject.keywordscenarioen
dc.subject.keywordskenaariofi
dc.subject.keywordclimate changeen
dc.subject.keywordilmastonmuutosfi
dc.subject.keywordburden sharingen
dc.subject.keywordtaakanjakofi
dc.subject.keywordequityen
dc.subject.keywordtasapuolisuusfi
dc.titleScenarios on the burden sharing of climate change mitigationen
dc.titleSkenaariotarkasteluita ilmastonmuutoksen hillinnän taakanjaostafi
dc.type.okmG2 Pro gradu, diplomityö
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.publicationmasterThesis
local.aalto.digiauthask
local.aalto.digifolderAalto_38450
local.aalto.idinssi34705
local.aalto.openaccessno
Files