Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vuosien 1997-2006 ratkaisut hyvän tilintarkastustavan säätelijänä

Simple item page
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.authorKatz, Jenni 
dc.contributor.departmentDepartment of Accounting and Financeen
dc.contributor.departmentLaskentatoimen ja rahoituksen laitosfi
dc.contributor.schoolKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Economicsen
dc.date.accessioned2011-11-14T11:23:05Z
dc.date.available2011-11-14T11:23:05Z
dc.date.dateaccepted2009-03-05 
dc.date.issued2009 
dc.description.abstractKeskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vuosien 1997-2006 ratkaisut hyvän tilintarkastustavan säätelijänä Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää TILA:n tulkitsemaa hyvää tilintarkastustapaa sen vuosina 1997-2006 antamissa ratkaisuissa ja yrittää muodostaa hyvän tilintarkastustavan yleistyksiä niistä. Lähdeaineisto Lähdeaineistona käytettiin TILA:n vuosien 1997-2006 ratkaisuja, joita on yhteensä 132 kappaletta. Aineiston käsittely Aineisto jaettiin yleisimmin esiintyneiden aihepiirien mukaan neljään luokkaan: 1) dokumentaatio, 2) raportointi, 3) riippumattomuus, esteellisyys ja objektiivisuus sekä 4) ammatillinen uskottavuus. Kuhunkin teemaan kuuluvista ratkaisuista analysoitiin tarkemmin muutamaa tulkinnanalaisinta, ja pyrittiin löytämään yleistettävissä olevaa tulkintaa hyvästä tilintarkastustavasta. Tulokset Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana tehtyjen valitusten määrä on puolittunut, mutta annettujen rangaistusten lukumäärä on pysynyt samana, samoin valitusten aihepiirit. Tilintarkastajan hankkiman evidenssin ja dokumentaation tulee olla sellaisia, että ulkopuolinen ammattilainen pystyy jäljittämään kuinka tilintarkastaja on tuloksiinsa päätynyt. Raportoinnin on oltava niin selkeää, ettei tilintarkastajan lausuntoa voi ymmärtää väärin. Riippumattomuutta, esteellisyyttä ja objektiivisuutta tulkitaan tiukasti siten, että tilintarkastaja on ”syyllinen kunnes toisin todistaa”. Tilintarkastajan ammattitaitoon katsottiin kuuluvaksi oman alan säännösten ja määräysten tuntemus. Tilintarkastajan käyttäytymisen tuli olla selkeää ja johdonmukaista. Edellytyksenä huomautuksen tai varoituksen saamiselle oli varomattomuus tai huolimattomuus. Hyväksymisen edellytyksien säilymistä punnittaessa merkitystä oli kolmannen henkilön saamalla käsityksellä tilintarkastajien ammattikunnasta. Ajan kuluminen tai tuomion lievyys olivat lieventäviä tekijöitä.fi
dc.ethesisid12026 
dc.format.extent90 
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/158
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-201111151070
dc.language.isofien
dc.locationP1 I
dc.programme.majorAccountingen
dc.programme.majorLaskentatoimifi
dc.subject.heleconlaskentatoimi 
dc.subject.heleconaccounting 
dc.subject.helecontilintarkastus 
dc.subject.heleconauditing 
dc.subject.keywordTILA 
dc.subject.keywordKeskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta 
dc.subject.keywordhyvä tilintarkastustapa 
dc.subject.keywordtilintarkastus 
dc.subject.keywordtilintarkastaja 
dc.titleKeskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vuosien 1997-2006 ratkaisut hyvän tilintarkastustavan säätelijänäfi
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.dcmitypetexten
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotPro gradu tutkielmafi
local.aalto.idthes12026
local.aalto.openaccessyes

Files

Original bundle

Now showing 1 - 1 of 1
Thumbnail Image
Name:
hse_ethesis_12026.pdf
Size:
930.73 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Download

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ