Kosketus kuvaksi – mielikuvien merkitys graafisen ilmesuunnittelun prosessissa
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2018
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatus
Language
fi
Pages
23
Series
Abstract
Tämä kandidaatin opinnäytetutkielma käsitteli Helsingin yliopiston Koskettava koulu -tutkimushankkeen visuaalisen identiteetin suunnitteluprosessia ja sen kautta mielikuvien merkitystä visuaalisessa suunnittelussa ja kuvallisessa tekemisessä. Koskettava koulu on Koneen Säätiön rahoittama, vuonna 2017 aloitettu kolmivuotinen hanke, jonka tutkimuskohteena ovat koskettamisen saamat merkitykset, vuorovaikutustehtävät ja normisto ala- ja yläkouluissa. Tutkielman ongelmanasettelussa kuvattiin ja pyrittiin ymmärtämään yksittäistapauksen kautta ilmiötä, mielikuvien merkitystä visuaalisessa prosessissa, kokonaisvaltaisemmin. Tärkeimmäksi tutkimuskysymykseksi nousi, millaisilla eri tavoilla mielikuvat vaikuttavat graafisen ilmesuunnittelun prosessissa? Aihetta lähestyttiin tapaustutkimuksena, jossa aineistona oli hankkeelle suunniteltu visuaalinen ilme ja sen suunnitteluprosessi. Suunnittelijan omia kokemuksia ja suunnittelu-prosessin aikana tehtyjä valintoja peilattiin kognitiotieteiden ja psykologian tieteenalojen kirjallisuudessa ja julkaisuissa käsiteltyyn tietoon mielikuvista ja niiden rakentumisesta. Opinnäytetyön ensimmäinen osa kuvasi mielikuvien rakentumista kognitiivisesta ja psykologisesta näkökulmasta pääasiassa Pauli Bratticon ja Otto Lapin Mielikuvia-artikkeliin nojaten. Luvun toisessa osassa katsottiin mielikuvia oppimisen ja luovan prosessin näkökulmasta, jossa päälähteenä käytettiin Raimo Lindhin Mielikuvaoppiminen-kirjan näkökulmia. Lopuksi mielikuvia käsiteltiin osana organisaatioiden identiteetin rakennusta ja teksti nojasi muun muassa Kati Pauliina Pitkäsen, Timo Ropen ja Jari Metherin sekä Juha Pohjolan ajatuksiin mielikuvista osana markkinointia. Tutkielma esitteli myös Juhani Pallasmaan ajatuksia mielen ja kehon yhteistyöstä taiteellisessa tekemisessä. Teoriaan keskittyvän luvun jälkeen tutkielma avasi graafisen ilmesuunnittelun käytännön prosessin, joka oli jäsennelty visuaalisen ilmeen työvaiheiden mukaan. Visuaalinen ilme käsitti hankkeen tunnuksen, kuvitusten, värien, typografian, Powerpoint-pohjan, internet-sivujen ja graafisen ohjeiston suunnittelun. Luvussa avattiin graafisen ilmesuunnittelun käsitteitä ja pohdittiin, mitä merkityksiä mielikuvat, niin suunnittelijan kuin asiakkaan, saivat prosessin aikana. Luvussa nojattiin pääasiassa Juha Pohjolan ajatuksiin graafisesta ilmesuunnittelusta ja Harald Arnkilin huomioihin väreihin liittyvistä teorioista. Työn anti on graafisen ilmeenluontiprosessin näkyväksi tekemisen lisäksi mielen prosessien sanoittaminen käytännön suunnitteluprosessin yhteydessä teoreettiseen taustaan peilaten. Suunnittelussa merkityksellisenä näyttäytyi mielikuvien subjektiivisuus ja alituinen läsnäolo. Jotta opettajina, suunnittelijoina tai taiteilijoina voimme hyödyntää mielikuvia taiteellisissa prosesseissa tai opettamisessa, meidän on ymmärrettävä, miten ne rakentuvat. Kuvallinen ajattelu on myös visuaalisen alan ammattilaisten tärkeimpiä työkaluja ja sen ymmärtäminen näyttäytyy tärkeänä niin kuvan tekijälle kuin sen tekemistä opettavalle. Tutkielmassa konkreettisen tapausesimerkin kautta tuli näkyväksi, miten kyseisen projektin aikana mielikuvat muuttuivat kuviksi.Description
Supervisor
Haveri, MinnaThesis advisor
Haveri, MinnaKeywords
graafinen, ilmesuunnittelu, mielikuva, kuvataidekasvatus