Authentic non-places? Construction of sense of place in modern Finnish football stadia: a case study
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master’s Programme in Urban Studies and Planning
Language
en
Pages
96
Series
Abstract
Stadium is an archetypal urban concept, with a history stretching from Roman opus caementicium to contemporary glass and steel. Football stadia can be seen to epitomize this history and development. European football stadia are places of traditions, emotions, and highly ritualized use. Their presence in literature and popular culture is affected by the origins of the modern sport and its places, the utilitarian, mono-use structures of the 20th century, mainly occupied by young men. However, modern stadia are fairly different from this image, often architecturally striking, containing multiple functions, and being inviting for more diverse crowds. Modern venues have also been criticised by the enthusiasts and scholars, and the authenticity and sense of place of these modern venues has been claimed to be lacking. The development has resembled the urban phenomenon of gentrification, and modern stadia have been likened to so-called non-places, lacking in disctinctiveness. In this research, this contrast between traditional and modern stadia is studied. The research covers an understudied topic of the relation between the built environment of stadia, and their sense of place. Moreover, the research focuses on the context of Finnish stadia, which is mostly yet to be studied. Through literature, a framework for the construction of sense of place in football stadia is formed. Nine criteria for the construction are chosen, and the two case studies of modern Finnish stadia are evaluated through them. The evaluation is conducted with a grading based on the assumed contrasts between the conventions of highly place-based traditional stadia, and the traits of modern stadia, criticised for their placelessness. The evaluations are conducted through site visits and a study of material related to the chosen stadia, such as online discussions, news articles, and plan documents. The chosen case study stadia are Seinäjoki Stadium, and Töölö Stadium in Helsinki. The findings of the study reveal, that even though also criticised, modern stadia construct their sense of place in fairly similar manners to the conventions of traditional stadia. Even as highly commercial and commodified places, they rely on the sense of community and authenticity. The results also reveal that central locations, relations to the surroundings, and sense of history are important factors for the sense of place and experienced authenticity in stadia. The findings of this study can assist in understanding of how to enhance the sense of place in modern stadium environments. Moreover, the findings can help to understand how to create meaning in urban contexts, and how to prevent the formation of so-called non-places.Stadion on konsepti, jopa kaupunkirakenteen arkkityyppi, jonka historia ulottuu antiikin tiiliholveista moderneihin lasi- ja teräskomplekseihin. Tämän historian voi nähdä tiivistyvän moderneissa jalkapallostadioneissa, perinteiden, tunteiden ja rituaalien paikoissa. Modernienkin jalkapallostadioneiden kuvaan ja olemukseen vaikuttaa niiden historia, erityisesti nykyjalkapallon juuret ja varhaiset paikat, yksinkertaiset, nuorten miesten kansoittamat stadionit. Nykyaikaiset stadionit ovat kuitenkin varsin erilaisia. Ne ovat arkkitehtonisesti kunnianhimoisia, sisältävät monia toimintoja, ja ovat monipuolisempien ihmisryhmien monipuolisemmassa käytössä. Moderneja stadioneita on kritisoitu sekä jalkapalloihmisten että tutkijoiden tahoilta, ja erityisesti niiden autenttisuuden ja paikan tuntu ovat saaneet osakseen arvostelua. Stadioneiden kehitys ja siitä käytävä keskustelu muistuttaa toista urbaania ilmiötä, gentrifikaatiota, ja moderneja stadioneita on verrattu kliinisiin epäpaikkoihin. Tässä tutkimuksessa käsitellään tätä kontrastia perinteisten ja kritisoitujen modernien stadioneiden välillä. Tutkimus keskittyy erityisesti rakennetun ympäristön ja paikan tunnun yhteyteen. Lisäksi se käsittelee suomalaisia stadioneita, joita ei vielä ole kattavasti tutkittu. Tutkimukselle luodaan viitekehys olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta. Aiemmasta tutkimuksesta johdetaan yhdeksän kriteeriä paikan tunnun rakentumiselle, ja kahta suomalaista stadionia arvioidaan kriteeristön avulla. Stadionit arvioidaan asteikolla, joka pohjautuu perinteisten ja modernien stadioneiden eroihin, ja kirjallisuden perusteella oletettuun arvotukseen. Arvioinnit toteutetaan kohdekäyntien ja muun tutkittavan materiaalin avulla. Arvioitavat stadionit ovat Töölön jalkapallostadion Helsingissä sekä Seinäjoen jalkapallostadion. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että vaikka moderneja stadioneita arvostellaan ja verrataan perinteikkäämpiin verrokkeihin, niiden paikan tuntu rakentuu melko samoin kuin perinteisillä stadioneilla. Vaikka nykyaikaiset stadionit ovat melko kaupallisia ympäristöjä, niihinkin kuuluu olennaisesti yhteisöllisyyden ja autenttisuuden tuntu. Tutkimustulosten mukaan keskeinen sijainti, yhteys ympäristöön ja historian tuntu ovat myös merkittäviä stadioneiden paikan tunnun rakentajia. Tulokset voivat auttaa paikan tunnun vaalimisessa moderneissa kaupunkiympäristöissä, erityisesti stadioneilla. Tulokset voivat myös auttaa ymmärtämään, miten luoda merkityksellisiä kaupunkitiloja, ja välttää niin sanottujen epäpaikkojen muodostuminen.Description
Supervisor
Hewidy, HossamThesis advisor
Eräranta, SusaKeywords
football stadium, stadium, sense of place, place, authenticity, Töölö, Seinäjoki
