Sámi land rights – Significance of the indigenous and tribal peoples convention and its ratification in Finland
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2023-06-12
Department
Major/Subject
Real Estate Economics
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Real Estate Economics (REC)
Language
en
Pages
103 + 5
Series
Abstract
Land provides the fundamental framework for the existence of indigenous peoples around the world. In Finland, land is an inseparable part of the traditional livelihoods and culture of the Sámi and thus achieving a sufficient level of Sámi land rights is vital. The Indigenous and Tribal Peoples Convention (C169) drafted by the International Labour Organization (ILO) is an international significant convention on the rights of indigenous peoples. For more than three decades, Finland has attempted to ratify the C169 without success due to inability to find a solution for the Sámi land rights that would comply with the land provisions of the C169. With a qualitative approach, this thesis evaluates why is the C169 considered a significant instrument internationally and whether the same arguments apply in Finland. In addition, the study examines the meanings and emotions currently connected to the Convention and its ratification process from the viewpoint of Sámi land rights. The research was conducted with an extensive literature review and eight semi-structured thematic interviews. Five State and three Sámi representatives were interviewed. The results of the study conclude that there are four main arguments behind the significance of the C169 both internationally and in Finland. The C169 is still the only internationally legally binding instrument on the indigenous peoples, it contains vital elements and provisions especially connected to land rights, its highly credited supervisory system, and lastly as their combination, its symbolic value emphasized by the history behind it. The perceptions of the C169, its ratification, and their connections to the Sámi land rights in Finland form a complex picture. There have been two distinctive phases during the ratification process, the first one focused more directly on the Sámi land rights but during the second one the national discourse has shifted towards discussing the Sámi definition. During the process, many negative emotions, and experiences such as frustration, misunderstandings, and fears have emerged straining the trust between the stakeholders. However, the ratification of the C169 is still seen as an important objective as a part of the process towards finding a holistic solution to the Sámi rights, and especially the Sámi land rights.Maa on olemassaolon perusedellytys alkuperäiskansoille ympäri maailmaa. Suomessa maa on erottamaton osa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja kulttuuria, joten on ensiarvoisen tärkeää, että saamelaisten maaoikeudet ovat riittävällä tasolla. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on laatinut kansainvälisesti merkittävän alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen (C169). Suomi on yrittänyt ratifioida sopimusta jo yli kolmen vuosikymmenen ajan, mutta tuloksetta, sillä saamelaisten maaoikeuksiin ei ole löydetty sopimusta täyttävää ratkaisua. Tämä diplomityö tutkii, miksi C169:ää pidetään kansainvälisesti merkittävänä sopimuksena ja perustelevatko samat argumentit sen merkitystä myös Suomessa. Lisäksi työssä tarkastellaan mitä merkityksiä ja tuntemuksia sopimukseen sekä sen ratifiointiin liitetään tällä hetkellä Suomessa erityisesti maaoikeuksien näkökulmasta. Tutkimus suoritettiin laadullisin menetelmin, kattavan kirjallisuuskatsauksen sekä kahdeksan puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla, joissa haastateltiin viittä valtion ja kolmea saamelaisten edustajaa. Tutkimuksen tulosten mukaan C169:n merkittävyyttä perustellaan neljällä pääargumentilla sekä kansainvälisesti että Suomessa. Sopimus on edelleen ainoa laillisesti sitova kansainvälinen sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista, se sisältää olennaisia teemoja ja säännöksiä erityisesti maaoikeuksiin liittyen, ja ILO valvoo sen toimeenpanoa arvostetulla valvontajärjestelmällään. Lisäksi nämä argumentit muodostavat sopimuksen symbolisen arvon, jota korostaa sen historiallinen tausta. Sopimukseen ja sen ratifiointiin liitetyistä käsityksistä sekä niiden yhteydestä saamelaisten maaoikeuksiin Suomessa muodostui kompleksinen kokonaiskuva. Ratifiointiprosessin aikana on ollut kaksi vaihetta, ensimmäisen ajan keskityttiin suoremmin saamelaisten maaoikeuksiin, mutta toisen vaiheen aikana keskustelu on siirtynyt saamelaismääritelmään. Osapuolten välinen luottamus on kärsinyt prosessin aikana kertyneiden erinäisten negatiivisten tunteiden ja kokemusten, kuten turhautumisen, väärinkäsityksien ja pelkojen takia. Kaikesta huolimatta sopimuksen ratifiointi on edelleen tärkeä tavoite osana prosessia löytää holistinen ratkaisu saamelaisten oikeuksien, erityisesti maaoikeuksien, osalta.Description
Supervisor
Riekkinen, KirsikkaThesis advisor
Valkonen, AnniKeywords
ILO C169, Sámi, land rights, indigenous peoples, Finnish C169 ratification process
