Käyttöönoton jälkeisen laadunarvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa: standardoitu henkilökunnan käyttäjätyytyväisyyskysely

Simple item page
dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorArpiainen, Laura
dc.contributor.authorSeppälä, Henna
dc.contributor.departmentarkfi
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorArpiainen, Laura
dc.date.accessioned2023-11-26T23:16:06Z
dc.date.available2023-11-26T23:16:06Z
dc.date.issued2023
dc.description.abstractKäyttöönoton jälkeinen laadunarviointi eli POE (post-occupancy evaluation) kertoo, miten hyvin toteutunut rakennus vastaa käyttäjiensä tarpeisiin. Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtenäistä menetelmää käyttäjäpalautteen keräämiselle, ja rakennusten käyttöönoton jälkeinen laadunarviointi on edelleen vähäistä. Diplomityön tavoitteena on edistää systemaattista hoitoalan rakennusten jälkiarviointia Suomessa luomalla viitekehys käyttäjätyytyväisyyden tutkimiseen ja standardoitu jälkiarviointikysely terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelurakennusten henkilökunnille. Standardoitu käyttäjäkysely tuottaa vertailukelpoista tutkimustietoa hoitoalan rakennusten käytöstä, toimivista suunnitteluratkaisuista ja kehitystarpeista. Tutkimustietoa voidaan käyttää esimerkiksi tutkitussa rakennuksessa havaittujen virheiden korjaamiseen, rakennuksen käytön tehostamiseen, uusien vastaavien rakennusten parempaan suunnitteluun ja suunnittelusuositusten kehittämiseen. Diplomityössä selvitetään, miten POE-käyttäjäkyselyt voidaan standardoida sopimaan erilaisiin hoitoalan rakennuksiin vertailtavan käyttäjädatan keräämiseksi ja miten kyselyn tulokset voidaan raportoida niin, että ne tuottavat merkityksellistä palautetta suunnittelun tueksi. Diplomityössä luodaan tutkimuskatsauksen avulla viitekehys hoitoalan rakennusten käyttäjäpalautteen keräämiselle Suomessa ja käyttäjätutkimuksessa testataan kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotua standardoitua käyttäjäkyselyä kahdessa suomalaisessa toimipisteessä. Kyselytulosten ja -palautteen perusteella arvioidaan kyselyn onnistuneisuutta ja kehitystarpeita. Kyselyjen standardoinnissa oleelliseksi osoittautui kyselyn perusosan kohtuullinen pituus, kysymysten yksiselitteisyys, yleistyneiden mittareiden ja arviointiasteikkojen käyttö sekä yleispätevät arviointikategoriat, jotta kyselyä voidaan käyttää kaikenlaisissa rakennuksissa. Kartoittavassa standardoidussa kyselyssä jälkiarvioinnille tyypillinen räätälöinti voidaan ottaa huomioon lisäkysymyksillä ja peilaamalla projektin tavoitteita tuloksiin. Merkityksellinen raportointi perustuu tuloksien selkokieliseen ja läpinäkyvään esitystapaan, jossa tuloksia ei yksinkertaisteta liikaa ja arvioinnin kontekstuaaliset seikat tuodaan esiin, jotta lukija voi tulkita tuloksia itsenäisesti. Vaikuttavassa raportoinnissa huomioidaan eri lukijaryhmät yhdistelemällä eri tasoisia tekstiselostuksia ja visuaalisia havainnollistustapoja sekä tarjoamalla mahdollisuus suodattaa, lajitella ja vertailla tuloksia eri rakennusten välillä. Löydöksistä on apua suuremmalle yleisölle, kun tulokset julkaistaan avoimesti. Käyttäjäkyselyn pilotoinnissa valitut mittarit osoittautuivat pääosin sopiviksi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden arviointiin, eikä avoimissa vastauksissa esiintynyt oleellisia puuttuvia mittareita. Jatkossa kyselyssä tulisi kehittää ainakin esteettömyyden mittaamista, taustakysymyksiä, arvioitavien tilojen määrittelyä ja kysymysten muotoilua yksiselitteisiksi. Kyselyä tulisi testata myös laajemmin kooltaan ja toiminnaltaan erilaisissa toimipisteissä, ja tuloksien julkaisuun tulisi luoda yhteinen tietokanta.fi
dc.description.abstractPOE, or post-occupancy evaluation, provides information on how well the finished building meets the occupants’ needs. There is currently no uniform method for collecting occupant feedback in Finland, and post-occupancy evaluation is still uncommon. This master’s thesis aims to promote systematic evaluation of healthcare buildings in Finland through the development of a framework for evaluating occupant satisfaction and a standardized POE occupant questionnaire for social and healthcare staff. The standardized occupant questionnaire provides comparable data about the use of healthcare buildings, successful design solutions, and needs for improvement. The research data can be used to fix found issues in the evaluated building, optimize the building use, improve the design of similar buildings in the future, and refine design recommendations. The thesis explores how POE occupant surveys can be standardized to gather comparable occupant feedback data from various healthcare buildings, and how the data can be reported in a meaningful way to inform future design. Literature review is used to create a framework for collecting occupant feedback from healthcare building users in Finland and a standardized occupant survey, which is tested in two Finnish facilities. The results and feedback are used to evaluate if the questionnaire was successful and how it needs to be improved. In standardization, it is important to keep the questionnaires short and unambiguous, to use widely accepted indicators and response scales and to include general evaluation categories to allow use in any building type. In a probing standardized survey, customization typical in POE is allowed with additional questions or by reflecting the results against the project goals. Meaningful reporting uses plain language and a transparent way of presenting, where the results are not over-simplified and contextual circumstances of the evaluation are explained for the readers to form their own conclusions. Effective reporting provides the varying target audiences different levels of text descriptions and visual illustrations, and a possibility to filter, organize and compare the results of different buildings. The findings are more widely applicable if the results are published openly. Based on the pilot results, the chosen indicators were appropriate for various social and health services facilities in most cases, and no crucial indicators were missing. Improvement is needed at least in evaluating accessibility, phrasing the demographic questions, defining the spaces of evaluation, and making the questions more unambiguous. The questionnaire should be tested further in facilities of different size and function, and a common database should be created for publishing the results.en
dc.format.extent57 + 2
dc.format.mimetypeapplication/pdfen
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/124598
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202311276944
dc.language.isofien
dc.programmeArkkitehtuurifi
dc.subject.keywordarviointimenetelmätfi
dc.subject.keywordterveydenhuoltofi
dc.subject.keywordterveydenhuoltolaitoksetfi
dc.subject.keywordkäyttäjälähtöisyysfi
dc.subject.keywordkäyttäjätutkimusfi
dc.subject.keywordkäyttäjäkeskeinen suunnittelufi
dc.subject.keywordkäyttöönottofi
dc.subject.keywordsuunnittelufi
dc.titleKäyttöönoton jälkeisen laadunarvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa: standardoitu henkilökunnan käyttäjätyytyväisyyskyselyfi
dc.titleDeveloping post-occupancy evaluation in social and healthcare buildings: a standardized occupant satisfaction questionnaire for staffen
dc.typeG2 Pro gradu, diplomityöfi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.type.ontasotMaisterin opinnäytefi
local.aalto.electroniconlyyes
local.aalto.openaccessyes
Files
Original bundle
Now showing 1 - 1 of 1
No Thumbnail Available
Name:
master_Seppälä_Henna_2023.pdf
Size:
2.36 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Download
Collections
[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS