Tiilen uudelleenkäyttö suomalaisessa rakentamisessa

dc.contributorAalto Universityen
dc.contributorAalto-yliopistofi
dc.contributor.advisorTeräväinen, Helena
dc.contributor.authorRonni, Juho
dc.contributor.schoolTaiteiden ja suunnittelun korkeakoulufi
dc.contributor.schoolSchool of Arts, Design and Architectureen
dc.contributor.supervisorÖzer-Kemppainen, Özlem
dc.date.accessioned2024-06-23T15:29:36Z
dc.date.available2024-06-23T15:29:36Z
dc.date.issued2024
dc.description.abstractTämä opinnäytetyö käsittelee rakennusjätteen uudelleenkäytön mahdollisuuksia Suomessa tiilen näkökulmasta. Työn tarkoitus on selvittää, miten tiilen uudelleenkäyttö voi parantaa materiaalin hyödyntämissuhdetta ja mitä esteitä sen käyttöönotolle on. Tämä tapahtui tekstianalyysin muodossa, käyden läpi olennaisia raportteja, tutkimuksia ja käytännön esimerkkejä liittyen uudelleenkäytön prosessiin. Vuonna 2022 Suomi ei yltänyt tavoitteeksi asetettuun 70 %:n rakennusjätteen hyödyntämissuhteeseen. Yksi tapa parantaa hyödyntämissuhdetta on tiilen uudelleenkäyttäminen. Kierrättämisestä poiketen, uudelleenkäytettyä materiaalia ei rikota, vaan se säilytetään samassa muodossa uuteen käyttötarkoitukseen. Tiili on tähän sopiva materiaali, koska se on pitkäikäinen ja modulaarinen. Vertaamalla tanskalaisyhtiö Gamle Murstenin ympäristötuoteselostetta suomalaiseen päästödataan on myös todettu, että tiilen uudelleenkäyttämisestä syntyvä hiilidioksidimäärä voi olla vain 1,5 % uuden tiilen tuottamisen hiilidioksidipäästöistä. Tiilen uudelleenkäyttö vaatii toimiakseen järjestelmän, jossa tiilet saadaan purettua kokonaisina, puhdistettua laastista ja joko kuljetettua seuraavalle rakennustyömaalle tai varastoitua. Tämä prosessi voi säästää 65 % enemmän materiaalia joutumasta kaatopaikalle verrattuna tavalliseen purkuprosessiin. Huonona puolena, uudelleenkäyttämisen prosessi voi kestää ja maksaa yli kaksinkertaisen määrän verrattuna perinteiseen purkamiseen. Euroopan alueella rakennusjätteen on myös täytettävä laillisesti määritellyt vaatimukset puhtaudesta ja kestävyydestä, jonka hyväksymisprosessi hidastaa työtä entisestään. Kaikki tämä toimii esteenä rakennusalan toimijoille, jotka saattaisivat hyödyntää uudelleenkäytettyä tiiltä projekteissaan. Yhdessä nämä tekijät siis hidastavat uudelleenkäytön kehitystä. On kuitenkin myös olemassa onnistuneita esimerkkejä tiilen uudelleenkäyttämisestä rakentamisessa ja jos uudelleenkäyttäminen olisi paremmin saatavilla, olisi myös helpompaa kehittää uusia ratkaisuja prosessin parantamiseksi.fi
dc.format.extent23
dc.identifier.urihttps://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/129173
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:aalto-202406234758
dc.language.isofien
dc.programmeTaiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelmafi
dc.programme.majorArkkitehtuurifi
dc.programme.mcodeARTS3001fi
dc.subject.keywordtiilifi
dc.subject.keywordrakennusjätefi
dc.subject.keyworduudelleenkäyttöfi
dc.subject.keywordkierrättäminenfi
dc.subject.keywordkiertotalousfi
dc.subject.keywordympäristöfi
dc.titleTiilen uudelleenkäyttö suomalaisessa rakentamisessafi
dc.titleRe-use of brick in Finnish constructionen
dc.typeG1 Kandidaatintyöfi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi

Files