Asenne tiedon jakamista kohtaan - tietotyön perusedellytys

Abstract

AALTO YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Organisaatiot ja johtaminen, pro gradu – tutkielma 10.5.2011 Lauri Nurmilaukas

ASENNE TIEDON JAKAMISTA KOHTAAN – TIETOTYÖN PERUSEDELLYTYS

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää tietotyön kuvailua ja määrittelyä. Tämä tapahtuu kaksitasoisesti siten, että kirjallisuuskatsauksessa esittelen tietotyön kannalta merkityksellisiä näkökulmia. Tutkimuksellisena tavoitteena työssäni on syventää ymmärrystämme tietotyöntekijältä odotettavista asenteista ja erityisesti tiedon jakamisen asenteesta, joka kirjallisuuskatsauksessa määrittyy kriittiseksi tietotyön vaatimukseksi. Tavoitteiden taustalla on ajatus tiedon merkityksen kasvusta ja siitä, että tietoa voidaan pitää länsimaissa jo tärkeimpänä tuotannontekijänä.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUSTAPA, MENETELMÄT JA AINEISTOT

Tutkimus toteutettiin haastatteluilla, joita kertyi yhteensä kuusi kappaletta. Haastattelut pohjautuivat laadullisen asennetutkimuksen menetelmään, jossa tuotetaan laadullista argumentaatioaineistoa asenteiden, niiden subjektien ja objektien havaitsemiseksi. Haastateltaville esitettiin yhteensä kymmenen väittämää, joihin pyydettiin reflektointia. Haastatteluihin osallistui toimeksiantajayrityksen asiakkaiden edustajia, jotka toimivat jollakin tavalla asiakasrajapinnassa. Haastattelut suoritettiin haastateltavan työpaikan neuvottelutilassa. Asennoitumisen jäsentämiseen hyödynsin Ijzek Ajzenin asenneteoriaa suunnitellun toiminnan teoria, jonka mukaan asennoitumista määrittää ja edeltää nk. toimintauskomukset. Näin haastattelupohja rakentui sekä yleisistä asenneväittämistä, että toimintauskomusväittämistä, jotka kaikki pohjautuvat aikaisempaan kirjallisuuteen.

TUTKIMUKSEN TULOKSET

Odotetusti vastaajien asennoituminen tiedon jakamiseen määrittyi yleisesti ottaen positiiviseksi. Lisäksi havaintojen mukaan tutkituilla toimintauskomuksilla on todella merkitystä asennoitumisen ymmärtämisessä, mikä näin on linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Tutkimukseni kuitenkin edisti tiedon jakamiseen asennoitumisen ymmärrystä nostamalla esille kaksi pääasiallista asennetta: tiedonjako välttämättömyytenä ja tiedonjako tehokkuutena. Tämä havainto nojaa auktoriteetin ja tiedon omistajuuden teemoihin ja näin se, hyödyntääkö tietotyöntekijä muodostamaansa tietoa vai ei, näyttäytyy asennoitumista määrittävänä tekijänä. Voidaan vielä todeta, miten siirtyminen puhtaaseen ja idealistiseen freelance-tietotyöhön on tutkimukseni mukaan osittain todennettavissa, mutta ei kokonaan.

AVAINSANAT: tieto, tietojohtaminen, tietotyö, tietotyöntekijä, tiedon jakaminen, laadullinen asennetutkimus, suunnitellun toiminnan teoria.